Sivut

lauantai 31. tammikuuta 2015

Joululoma osa 3.

Uusivuosi ja paluu labraan

Uuden vuoden viikon maanantaina lähdimme poikaystävän kanssa vihdoin hakemaan toista peittoa, sillä Herra Hoo aina yöllä varasti koko peiton itselleen… tai sitten se olin minä. Kuitenkin olimme jo päässeet suhteessamme tuohon pisteeseen, että oli aika hankkia molemmille omat peitot. Tähän voisi heittää hyviäkin vitsejä, mutta en ota riskiä, että ko. henkilö lukisi joskus blogiani ;) Maanantai oli myös ensimmäinen päivä, kun täällä satoi kunnolla lunta! Mutta ei kai silloin mitään muuta jännää tapahtunut. Lomailua. 

Tiistaina teimme ristiretken VMT:n Hopperticketillä Jena-Weimar-Erfurt-Jena! Tai oikeastaan kyseessä olikin Deutsche Bahnin Thüringen ticket, sillä Hopperilla olisi voinut käydä vain yhden kaupungin ja tulla takaisin. Weimar sijaitsee n. 20 km päässä Jenasta ja junat kulkevat sen kautta Erfurtiin, joka on noin 50 km päässä. Hoolla meinasi mennä hermot, kun aloin vertaamaan etäisyyksiä Kajaanin ja Paltamon välillä (ja oikeastaan Oulun ja lähiseutujen välillä, kun Kainuu ei ole herralle niin tuttu). Sen jälkeen keskityinkin kertomaan vähäiset tietoni Weimarin ja Erfurtin alueesta. Taisi olla vähän koti-ikävä.

Weimarissa emme oikeastaan ehtineet muuta kuin syödä lounaan ja nähdä juna-aseman, koska otimme bussin 10 km päässä sijaitsevaan Buchenwaldin entiseen keskitysleiriin, joka on nykyään muistomerkki. Muunmuassa juutalaisten keskitysleirinä kyseinen paikka toimi 1937-1945, jonka jälkeen se oli vielä muutaman vuoden erityisleirinä poliittisille vangeille. Se paikka kyllä veti hiljaiseksi, varsinkin kun kävimme katsomassa näyttelyitä, joissa oli tilastoja kuinka monia ihmisiä siellä on pidetty leiriläisinä ja kuinka monta tapettu. Aika häikäilemättömästi myös ihmiskokeita oli tehty leiriläisillä. Suurin osa alueen bunkkereista oli purettu, mutta mm. krematorio oli vielä jäljellä. Sinnekin oli aikanaan täytynyt rakentaa kaksi lisäuunia vain kahden toimintavuoden jälkeen. Meidän matkapäivänä satoi paljon lunta ja ei kyllä hirveän hyvin nähnyt eteen mihin kulkea. Onneksi paikanpäältä sai eurolla englanninkielisen opaslipukkeen, jossa oli tietoa ja alueen kartta. En nyt ala sen enempää kirjoittaa Buchenwaldista tähän, sillä se kyllä herättää voimakkaita tunteita, mutta mainittakoot, että alue herätti paljon ajatuksia ja toivottavasti ihmiset ottaisivat opiksi ja joskus vielä lopettaisivat sen sotimisen. Lisää tietoa Buchenwaldista löytyy täältä.

Weimarin rautatieasema

Keskitysleirin pääportti

Portti



***

Weimarista jatkoimme matkaa Erfurtiin ja näin lomateeman mukaisesti otimme jo heti rautatieasemalla ensimmäiset Glühweinit kouraan. Matkaopas-Memmulla oli hieno ja pitkä reitti kaupungin läpi suunniteltuna, mutta koska ensimmäisenä (heti makkarakojun jälkeen) törmäsimme keskiaikaisiin joulumarkkinoihin, niin suunnitelmat muuttuivat täysin. Ilmeisesti nämä markkinat eivät olleet viralliset joulumarkkinat, joten sen takia ne olivat vielä tuona päivänä viimeistä kertaa pystyssä! Joulumarkkinathan yleensä loppuvat ennen aattoa. Kävipä Hoolla jälleen tuuri! Ostin meille Flammkuchenin evääksi ja ”Juopuneen ritarin”-kojun olut sai meidät sen verran hyvälle tuulelle, että päätimme katsoa vain Erfurtin päänähtävyydet ja seikkailla rennommassa mielessä. Ensivaikutelma Erfurtista myös Hoolle oli, että ihan joka kadunkulmassa on kirkko. Luinkin jostain, että Erfurtissa on about 20 kirkkoa, sillä se on ollut aikoinaan uskonpuhdistuksen keskipisteenä. Tässä lähiseudulla on mm. Lutherstadt Wittenberg, jossa Martti Luther naulasi 95 teesiään kirkonoveen.

Erfurtista jäi päällimmäisenä mieleen Euroopan pisin täyteen rakennettu silta, jonka rakennukset ovat vielä asutettu! Sillalta ei näe jokea ilman, että menee johonkin pytinkiin sisälle kurkkimaan ikkunasta. Erfurtin pyhän Pietarin linnake ja myös Marian katedraali olivat kanssa aika huiman näköiset! En nyt laita liikaa kuvia Erfurtista, sillä joitain kuvia on jo marraskuisessa postauksessa.


Postitalo

Keskiajan joulumarkkinat

Kaupungintalo

St. Mary's cathedral

"Joko lähtään?"


***

Uuden vuoden aattona (Sylvester) menimme ohjaajani ja hänen miehensä, sekä heidän 1 v. tyttärensä luo kylään. Pelasimme Ligrettoa ja hengasimme uuden vuoden musiikkiohjelman äärellä, joka oli kyllä jotain hirveyttä. Ei sentään mitään jodlaamista, mutta jotain tosi perinteisen oloisia lauluja ne loikotteli jne. Pikkutyttö oli villissään vieraista, eikä oikein malttanut mennä nukkumaan. Me innostuttiin Hoon kanssa laulamaan Jaakko-kultaa, kun huomattiin yhdessä laulukirjassa sen saksalainen versio ’Bruder Jakob’ tjsp. Itse ilotulituksia lähdettiin sitten katsomaan tähän minun asunnon lähistölle Friedensbergille. Saksalaiset ovat kyllä täysin holtittomia ilotulitteiden kanssa! Siis aivan toisen jalkoihin nakellaan niitä ufoja tai sihiseviä juttuja ja aika nopeaa koko kukkula oli ihan savun peitossa, kun kokoajan lensivät ilotulitukset. Minulta loppui huumori kesken ja vuoden vaihteen jälkeen lähdettiinkin nopeasti kämpille nukkumaan.

Uusi vuosi
Vuoden ensimmäinen viikonloppu lepäiltiin sisätiloissa (muistaakseni) ja luettiin tai neulottiin ja katseltiin sarjoja. Lumisade loppui ja ilma lauhtui. Maanantaina käytiin vielä etsimässä Hoolle tuliainen ja katsomassa Jenan Planetaariota, joka on maailman vanhin vieläkin toiminnassa oleva planetaario. Tosin sisälle ei menty, kun se ei ollut museo, vaan vähän niin kuin elokuvateatteri, että esityksiä järjestävät. Ennen tuota tosin käytiin optisessa museossa (jossa kaikki oli saksaksi), mikä oli yllättävän mielenkiintoinen paikka. Siellä oli mm. silmälaseista ja optisista harhoista asiaa ja yläkerrassa juurikin tuosta planetaariosta ja vaikka mistä. Viimeisen Hoon Saksanpäivän kunniaksi kävimme syömässä zur Roter Hirschissä, jossa oli perinteistä Thüringeniläistä ruokaa tarjolla ja Hoo sai maisteltua sauerkrauttia! Hihi.
Planetaario

Teatteritalo

Sitten tulikin jo loppiainen ja piti sanoa heipat vähäksi aikaa... Siinäpä ne lomakuulumiset, seuraavana päivänä alkoi työt ja kahen viikon stressaaminen seminaarin pitämisestä! Jospa nyt helmikuussa vähän paineet helpottaisivat ja saisin järjestettyä tuparit. Helmikuun lopulle ainakin on jo tiedossa kiva reissu Wieniin!


<3: comment-3:--="" lomalta-palannut-meme="">

maanantai 26. tammikuuta 2015

Joululoma osa 2.



Jouluviikko (Jena)

22.12.  Maanantai oli hauska päivä. Tietenkin aamupäivä otettiin poikkiksen kanssa rennosti lomahengessä ja toista Hobittia katsoessa. Vasta tiistaina alkoi joulusiivousurakka. Maanantai ihmeteltiin Jenassa olemista ja iltapäivällä ruuan jälkeen lähdettiin keskustaan kuuntelemaan joulutorille kello viiden torvisoittoa. Tuo oli viimeinen Jenan joulumarkkinoiden aukiolopäivä, joten siinä mielessä Hoolla kävi tuuri! Torvet soittivat reilun puoli tuntia ja tämän jälkeen me käytiin ostamassa keskustan elokuvateatterista leffaliput illan kolmanteen Hobitti elokuvaan (OV = Original Version, eli englanniksi eikä dupattuna)!  Kolmas Hobitti ei juoneltaan ollut yhtä hyvä kuin kaksi aiempaa, mutta sotaräiskintäefektit oli ihan jees. En enempää kehtaa kommentoida, etten vahingossa spoilaa kenenkään elokuvakokemusta. Sellainen vinkki vaan, että toinen Hobitti kannattaa olla hyvässä muistissa ennen kuin aloittaa kolmannen katsomisen – tarina jatkuu suoraan.

Historische Rathaus ja torvipuhallus
Jenan joulutori oli paljon ruuhkaisempi kuin Berliinin torit. Liekkö johtunut siitä, että Berliinissä torit olivat enemmänkin mökkimuodostelmia kadun reunamilla, jolloin jäi enemmän tilaa kävelemiselle. Jenassa mökit olivat sijoitettu pitkin poikin markkinatoria ja ihmiset seisoivat lihasmuurina tiellä. Siinä sitten hieman törmäillen päästiin eteenpäin kulkemaan ja vaikka ahtaanpaikankammo meinasi yllättää, niin saatiin kuin saatiinkin taas maisteltua Glühweinit ja löydettiin Hoolle lihakimpale sämpylässä. Se ilme oli kyllä näkemisen arvoinen, kun mies sai matustaa ”paistettua elukkaa”. Heh. Joulumarkkinoiden jälkeen sitten tosiaan käytiin leffassa.


3D-lasit päässä
Maailmanpyörä
Glühweinit

Jouluateria


***

Tiistaina tehtiin koko päivä kunnon joulusiivousta. Tai no peruspesuksi kai sitä voisi myös sanoa, sillä tämä asunto oli edelleen kuin kadotuksen jäljiltä sen entisen asukkaan toimesta. Mutta saatiin pesuhuone, makkari ja toimistohuone siivotuksi. Minä puunasin pattereita ja kylppäriä, kun Hoo otti liesituulettimen (joka oli varmaan kahen millin rasvakerroksen alla). Pikkuhiljaa saatiin sitten muutenkin loman aikana tämä kämppä asuttavaan kuntoon ja uunikin käyttökelpoiseksi! Tiistaina piti myös käydä ostamassa jouluherkut aattoa varten…

…josta päästäänkin aattoon. Keskiviikkona levättiin suurinosa päivästä ja illalla Hoo kokkasi mulle pinaattipottumuusia, pihviä ja herkkusieni/sipulipaistosta, ja oli muuten hyvää! Oltiin katsottu myös jouluolut kaupasta ruokajuomaksi, sillä täällähän olut on mm. ruokajuoma. Koska minulle jäi vetovastuu jälkkäristä, niin mentiin peräti pakasteallas tuulihattu-linjalla, mutta tein minä meille kuumat kaakaot kuitenkin. Joulukortteja tänne oli kanssa tullut useampikin, kiitos! Tänä vuonna kuitenkin lahjat jäi enemmänkin käytännön tasolle, kun ei ollut ehtinyt käydä shoppailemassa. Mutta minäpä sain hienot villasukat postissa Itävallasta! (Mullahan ei ole kuin 3 paria villasukkia mukana täällä jo valmiiksi)
Tärähtänyt villasukka

***

Joulupäivänä tapahtui jouluihme ja herättiin ovikellon soimiseen. En ole ennen kuullutkaan omaa ovikelloni ääntä, niin olin hieman pöllähtänyt aamusta. Menin yövaatteissa ovelle ja siellä oli alakerran rouva! Siinä toivotti hyvää joulua ja antoi minulle tuollaisen tuikulla käyvän hopeisen joulukoristeen ja suklaata. Kuulemma vähän joulutunnelmaa pienelle ystävälle, joka on kaukana kotoaan. Olin kyllä erittäin otettu ja hämmentynyt! Ihana naapuri. Voisin viedä salmiakkia joskus hälle (jos joku lähettäis mulle pari pussia, wink wink ;) ). Kuitenkin joulutunnelma häipyi lounaan jälkeen, kun minua alkoi ahdistaa keskeneräinen siivous ja BAM, taas oltiin vauhdissa! Ja ilta levättiin sitten. Tämmöstä perus ”reipastelua” ja sen jälkeistä väsymystä.

Tapaninpäivä oli vapaapäivä siivoamisesta ja me käytiin päiväseltään mutka keskustassa ihmettelemässä kaupungin tyhjyyttä näin pyhien aikaan ja sitten tehtiin kierros kasvitieteelliseen puutarhaan. Siellä oli mm. kasveja! Mutta mahtuipa joukkoon piraijojakin ja oikein kyltti oli, että älä vaan typerys laita kättäsi sinne veteen, kun ne puree ;) Yksi hauska asia saksankielessä on se, että sana ”Gift” ei tarkoita lahjaa, kuten englannissa. Gift tarkoittaa myrkkyä. Joten, kun kasvin edessä oli kyltti ”Giftpflanze”, se ei tarkoittanut, että kasvi on saatu joltain lahjaksi, vaan että se on _myrkkykasvi_, johon ei tulisi koskea. Tässä oli myös päivän saksalainen sana Hoolle. Hehe.
Viikonloppu taidettiin vaan levätä (tai siivota… tai molempia). Peruslomailua ja käytiin kattomassa demoniankkoja puistossa.

Siivousradio ja Pocahontas-lakana suojaamassa mikroa, kun jynssäsin kaappeja etc.

Kaiken pahan alku ja juuri...


Tapsana oli aurinkoista

Kiva parvekejuttu.

Johanneksen portti - jos opiskelija kävelee sen ali, niin hän reputtaa seuraavan tenttinsä!

Pyhän Johanneksen kirkko

Kääk, kala syö mun aivot! ...eiku :P


Noitalinna

Varokaa piraijoja!

Myrkkykasvi

Jentower


Joulupukki karkuteillä?

Saale-joki iltahämärässä
Demoniankat

To be continued…

PS: Asettelu on mitä on, kun netti pätkii kämpillä...

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Joululoma osa 1.

Berliini-viikonloppu

19.12. Perjantaiaamuna heräsin joskus 5:30 aikaan, sillä junani lähti 6:30 Jena Paradiesin juna-asemalta kohti Berliiniä. Oltiin sovittu poikaystävän kanssa, että tavataan lentokentällä ja tietenkin yritin ehtiä mahdollisimman nopeasti paikalle. Alustavasti oltiin sovittu tapaamispaikka Tegelin kentän infopisteen viereiseen kahvilaan. Kun saavuin paikalle huomasin vain ongelman: infopisteen lähettyvillä oli kolme (3) kahvilaa. Siinä sitten vedin rallia ympäri kahviloita ja ihmettelin, kun miestä ei näkynyt. Noh, ilmeisesti olin katsonut taululta väärin, että lento olisi laskeutunut jo puolituntia sitten, sillä herra asteli minua vastaan käytävällä etsien sovittua kahvilaa. Lento olikin ollut myöhässä ja minä olin ehtinyt ensimmäisenä paikalle! Hyvä hyvä. Lähdettiin siitä ostamaan julkisen liikenteen liput ja viemään tavarat hostelliin.

Perjantain ensimmäinen ongelma oli, että missä syötäisiin lounas – mennäänkö vaan döönerille vai etsitäänkö hienompi ravinteli? Ulkona satoi vettä, joten käytiin hakemassa 3 euron sateenvarjo matkalaiselle ja käveltiin eteenpäin. Erinäisiä pizzapaikkoja ja pikaruokaloita oli joka kulmassa, mutta valinnan vaikeus hidasti vatsan täyttöä. Koska tuntui, että sopivan ruokapaikan löytäminen veisi joka tapauksessa pienen ikuisuuden, niin ehdotin, että Hei! Mennään yhteen kivaan ravintolaan Tiergarteniin, missä kävin äidin kanssa Flammkuchenilla 7 kuukautta aiemmin.

Matkalla lounaalle nähtiin joutsenia ja sorsia Tiergartenissa, jotka oli nii kesyjä, että kun pysähdyttiin ottamaan niistä kuvaa, niin aivan kuin ohjuslauma olisi lähestynyt ruuan perässä meitä. Minä säikähdin hieman, räpsin nopeasti pari kuvaa ja totesin, että jatketaan matkaa ennen kuin nuo nousevat maalle!

Lounaan jälkeen käveltiin Siegessäulen voitonmerkille ja otettiin bussi nro 100 Alexanderplatzille. Matkaopas-Memmu tiesi jo ennestään, että tämä vakiovuoro kulkisi suurimpien nähtävyyksien ohi. Seuraava ongelma, joka kohdattiin oli, että bussin ikkunat olivat TÄYSIN huurussa. Ulkona satoi vettä ja tietenkin hikiset ihmiset lämmittivät bussin sisätiloja niin rankasti, että nähtävyydet jäivät (sillä kerralla) näkemättä. Kuitenkin saavuttiin Alexanderplatzille ja huomattiin, että hei! Täällähän on joulumarkkinat, kuten Berliinin jokaisella isommalla aukiolla. Siinä sitten Glühweinia maistellessa meni tovi ja Fernsehturmi tuli ihmeteltyä, sekä maailmankellolla kävi kiinanmatkaajat ajatuksissa. Ennen hostellille lähtöä käytiin vielä mutka Bayerilaisessa maailmanpyörässä (joulumarkkinat on siitä hauskoja, että niiden yhteydessä on aina myös huvipuistolaitteita) ja kaupasta hakemassa iltapalaa. Tosin taidettiin me kotimatkalla hakea vielä hostellin viereisestä nuudelipaikasta nuudelitkin (niinkuin äidin kanssa hyväksi koettiin aiemmalla reissulla ;)).

Ohjusankat ja joutsenet, Tiergarten

Siegessäule - joka olisi vuohinmerkki, jos alkukirjaimen vaihtaisi zetaksi.

Bismark

Itä-Berliini

Joulupukki!







Maailmankello ja Kiinan aika

Pimeä TV-torni

Maailmanpyörä


***
Lauantaina sitten oltiin sovittu tapaavamme ystäväpariskunta Suomesta, jotka olivat viettämässä epävirallista häämatkaansa (tai minä nyt kutsun sitä sellaiseksi, tiedä ovatko heittäneet jonkun sala-honeymoonin jossain). Määränpäänä meillä oli illalla Reichstagin kupoli, jonne täytyy internetissä ilmoittautua ennakkoon kävijäksi ja sitten mennä vartti ennen virallista aikaa jonottamaan ”lentokenttä”turvatarkastukseen. Ennen Reichstagia kävimme aamupäivällä italialaisessa pizzeriassa, missä mää hurmasin paikan omistajan muutamilla italialaisilla fraaseilla mitä osasin. Muuten puhuimme vain saksaa. Häntä huvitti, kun tilattiin pizza pinaatilla ja kinkulla (tai jollain muulla yhtä hienolla yhdistelmällä, olen jo ehtinyt unohtamaan). Pizzan jälkeen lähdimme Zoologischen Gartenille tsekkaamaan toiset joulumarkkinat (joilla lopulta kävimme varmaan viidesti!) Matkalla kohtaamispaikkallemme Berliinin muurille, East side gallerylle, kävimme mutkan Alexanderplatzin lähettyvillä vilkaisemassa Berliner Domia eli tuomiokirkkoa. Ehdimme myös käydä mutkin DDRmuseossa, jossa oli paljon tutunoloista tavaraa Nukkumatista kuvaputkitelevisioihin. Niinkin pieneksi museoksi koko paikka oli ihan täynnä. DDR museon jälkeen ennen tapaamista pariskunnan kanssa alkoi hirveä ukkonen ja satoi rakeita! Siitä se sitten lauhtui rankkasateeksi ja lopulta skippasimme East Side Galleryn vaikka minä raahasinkin poikkiksen sen alkuun edes vähän vilkaisemaan sitä. Ennen Reichstagia käytiin porukalla kahvilla KaDeWen lähellä ja joku tumpelo ampui autosta raketteja pyssyllä. Sillä reissulla kävin myös äkkiä hakemassa kaupasta kuivat sukat! Niin ja uusiksi Siellä Zoologischenin joulumarkkinoilla – siinä on se pommitettu kirkko ja muistomerkki.

Joulumarkkinoilla oli liikkuva ahdistelijakuusi, joka säikytteli ihmisiä

Joulumarkkinat

DDR museo

Berliner Dom

Jee, sataa kaatamalla East Side Galleryllä!

KaDeWe


Reichstagista oli ihan hienot näkymät, voin suositella käydä ihmettelemässä! Sen jälkeen me vielä käytiin katsomassa lähempää Brandenburg Tor ja juutalaisten muistomerkki, jonka jälkeen tehtiin mutka Postdamerplatzin joulumarkkinoilla ja käveltiin tsekkaamaan Checkpoint Charlie. Joku oli jättänyt Putinille viestin sen kylkeen. Kaiken kaikkiaan pitkä, mutta mainio päivä!


Brandenburg Tor Reichstagista katsottuna

Reichstagin kupolin sisältä

Eduskunta istuu siellä

Brandenburg Tor Pariser Platzilta käsin

Checkpoint Charlie

Checkpoint Charlie


***
Sunnuntai hengailtiin ystäväpariskunnan kanssa, kun oltiin jo minun mielestä tärkeimmät nähtävyydet nähty ja koska minä oon vielä täällä Saksassa sen ~6 kk niin sosiaaliset kontaktit Suomeen on henkireikä. Käytiin nauttimassa lomaoluset (tai no mulle pikemmin loma-Glühwein) tämmöisen Paksun-Martan pubissa. Seinällä oli kuva alkuperäisestä omistajasta, joka toden totta olikin aika paksu emäntä! Siinä ollessa alkoikin jo kohta olla aika lähteä etsimään ruokaa ja hakemaan tavarat ennen junalle menoa. Berliinin päärautatieasemalle ehdittiin hyvissä ajoin ja junassa katsottiin ensimmäinen Hobitti. Kaiken kaikkiaan kotimatkakin sujui hyvin junassa, vaikka Hoolta kysyttiinkin kolme kertaa junalippua :D




To be continued...
Jatkoa luvassa...