Sivut

perjantai 24. huhtikuuta 2015

Voihan Lentsu!

Joo-o.

Tällä viikolla sitten ollaankin tehty puolipäiväsesti töitä, kun on ollut hieman flunssa. Ja no, ei ne kokeetkaan ole oikein onnistuneet laboratoriossa, niin olisi varmaan ollut se ja sama olla kokopäiväisesti kotona parantumassa!

Kuitenkin muistui nyt mieleen, minkä unohdin tuohon Frühlingsfestin kylkeen kirjoittaa, että Dirndlin rusetin paikalla on väliä! Rusetti tulee eteen ja vasemmalle, jos on sinkku. Naimisissa, kihloissa tai muuten vaan parisuhteessa olevat laittavat rusetin eteen oikealle. Jos sattuu olemaan leski, tulee rusetin olla takana ja neitsyet laittavat rusetin eteen keskelle. Että näin. Miehillä kun ei ole rusetteja, niin heidän statustaan ei voi päätellä. Yleensä pystyisi kihlasormuksesta katsomaan, mutta ainakin minulle tuli eräs turhankin vanha mies kertomaan, että oli ottanut omansa pois sormesta... Seura vaihtui ja nopeaan.

Ok, vaihdetaanpas sitten vähän positiivisempiin juttuihin: täällä on sää ollut nyt pari päivää viileämpi, mutta tänään oli mukavan lämmin ja aurinkoinen päivä. Katsotaan mihin väliin  tämä mobiiliblogger laittaa kuvat!

<3
Nuhanenä-Memeli

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Frühlingsfest

Stuttgart

Viime viikon maanantaina tosiaan kävin toisen kerran Jenan SciencePubissa, jonne oli tullut matemaatikko kertomaan, miten bioinformatiikan avulla voidaan löytää hoitokeino syöpään "liasta"/mudasta. Kysehän loppujen lopuksi oli siitä, että "lika" sisältää eri sienilajeja tai mikrobeja, joiden luonnollisia "antibiootteja" ei ole vielä tunnistettu. Luento oli jälleen saksaksi ja pääpointti oli siinä, että sekä uutta että vanhaa tietoa on niin hirveän paljon, joten tietojenkäsittely nousee nyt ja tulevaisuudessa avain asemaan uusia lääkkeitä etsittäessä.

Muuten viikko meni nopeaan ja äkkiä olikin jo perjantai, jolloin junailin viisi tuntia Baden-Württembergin osavaltion pääkaupunkiin, Stuttgartiin. Perjantai-ilta oli pilvinen ja pikaisen kaupunkikierroksen jälkeen lähdin kaksi vuotta sitten Wienissä tapaamani saksalaisen Liisan luokse. Ensivaikutelmat Stuttgartista olivat, että rautatieasemalta lähtee pääkauppakatu, jonka varrella on sekä uusi että vanha linna. Myös aika nopeasti tuli selväksi, että kadun varrella sijaitsee kaksi New Yorker -kauppaa, sillä emme onnistuneet Liisan kanssa heti kerrasta kohtaamaan ko. kaupan edessä.


Uusi linna ja sen edustan obeliski rempan alla.

Hauska kuppilakuja

Kaupungintalo

Maakunnan museo

Kauppakadun suihkulähde

Lauantaille olikin sitten suunniteltu enemmän tekemistä. Aamu alkoi perinteisellä baijerilaisella aaminaisella (koska ilmeisesti oli helpompaa tietää, mikä on tyypillistä Baijerin osavaltiolle kuin Baden-Württembergille) eli valkomakkaraa imelän sinapin kera, brezelniä ja sämpylöitä. Päivällä käytiin uusi kierros kaupungilla, tarkastettiin ulkoilma kirpputori ja kauppahalli. Iltapäivästä suunnistettin takaisin asunnolle laittautumaan illan juhlia, Kevät-festivaalia, varten.

Frühstück

Käytiin Liisan sairaalan näköalaterassilla katsomassa maisemia ja ko. sairaalaan kuului myös helikopterin laskeutumisalusta.

Linna

Vanha linna

100 vuotta kauppahallia

Kukkatori
 Sain juhlia varteen lainaan Liisan toista Dirndliä, mikä on siis varsinkin Baijerissa naisten perinneasu. Samaan luokkaan kuuluva Lederhosenit, eli nahkahousut. Ilmeisesti asut tulevat Alpeilta, sillä sekä Saksassa, Itävallassa että Sveitsissä ko. asuja käytetään.

Pakollinen Dirndl-selfie

Välipala näköala

 Festivaalit järjestettiin Cannstatter Wasenin festivaalialueella ja Frühlingsfest onkin tänä vuonna 77. sarjassaan. Kaverini kertoi, että juhla-alue oli nyt puolet pienempi kuin kuuluisamman serkkunsa, Oktoberfestin, aikaan. Silti ihmisiä riitti ja meno oli huimaa omaan rauhaan tottuneelle.

Matkalla juhlapaikalle.

Canstatterin entinen kaupungintalo?

Maibaum, eli toukopuu. Vapun kunniaksi pystytettävä puu, johon on ripustettu eri alojen ammattiliittojen vaakunat.

Juhlaväkeä
Hauska hepo 
Kaikissa saksalaisissa juhlissa ja markkinoilla on aina huvipuistovermeet mukana.
Ruokamökki
Kevät-Memmu
 Juhla-alueella sijaitsi kolme juhla-/oluttelttaa, jotka olivat täynnä pitkiä 10 hengen pöytiä pitkine penkkeineen. Yllätyksekseni kukaan ei istunut penkeillä, vaan ihmiset seisoivat ja tanssivat/lauloivat penkeillä. Teltan etuosassa soitti live-bändi saksalaista iskelmää/ikivihreää/juomalauluja. Oli siellä pari radiohittiäkin, niin pääsin minäkin laulamaan "atemlos durch die Nacht". Oli hauskaa nähdä erillaista juhlintaa ja paljon nahkahousuista väkeä! Vaan täytyy kyllä myöntää, että oli se meno aika villiä ja tarjoilijat kantoivat litran olutkolpakoita, tosin eivät kovin montaa kerrallaan tai sitten tarjottimen päällä eikä käsissä kuten Oktoberfesteillä olen kuullut. Illan päätteeksi löysimme turvallisesti takaisin kämpille ja sunnuntaina olikin vielä vuorossa Mercedes-Benz museo ennen Jenaan junailua.


Museo
Sisäkuvaa museosta
 ***

Tänne Jenaan saapui nyt myös Suomesta Nipsu kaverikseni ja käytiin tänään kurkkaamassa yllättävänkin lähellä sijaitseva Gartenlokal Birnstiel. Maisemat olivat nätit.



Nyt seikkailujen jälkeen tuntuu, että flunssa iskee tähän matkustajaan. Toivotaan ettei vedä työkyvyttömäksi. Terveitä-terveisiä, Memmu

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Kesän ensimmäinen piknik

Sunnuntai

Tänään oli ohjelmassa ESN:n eli vaihto-opiskelijoiden piknikkiä ja töissä käynti (ja lisää siivousta, joka jäi...). Olinkohan piknikillä sen 3 tuntia ja sen lisäksi paikasta toiseen kävelemiseen meni varmaan se reipas tunti lisää. Piknikillä minua pisti ampiainen!! En kyllä aluksi ollut moksiskaan, vaan ihmettelin, että AUTS ja katsoin, kun kyynärpään alle oli ilmestynyt piikki ja pala jonkun ötökän persausta. Noh, sitten kun tajusin, että ei saakeli, onkohan se amppari ja katsoin jalalleni, niin olihan se. IIK ÄÄK KÄÄK KAUHISTUS!! ja huisk amppari lensi nurtsille, kun sen sinne äkkiä kopautin. Ilmeiseti en ole allerginen ampiaisenpistolle, sillä enää ei näy kuin punainen pistojälki. Olokaan ei ole huono, mutta vähän kyllä väsytti iltapäivällä töissä. Mietin soluviljelylabrassa ollessani, että hetkonen! Miksi mulla kuumottaa kasvoja niin paljon? Katsoin peiliin ja tadaa, on tainnut neitonen olla hieman auringossa. Alla on kuvatodiste, josta tosin ei hirveän hyvin näy kuinka kirkuvan punainen olin. Mutta ei hätää, olen muistanut juoda paljon vettä, enkä ole oksennellut, joten tuskin on ihan auringonpistokseen asti päästy.

Erittäin lavastettu aurinkoposki-kuva töissä. Mummuille tiedoksi, että Nature on tutkijoiden kärkilehtiä, jota "pitää" lukea, jos haluaa pysyä kärryillä uusimmista tuulista.
Kukkii kukkii
Ainiin ja tosiaan sää suosi piknikkiläisiä; olisikohan ollut +20 astetta celsiusta ja pilviä ei nimeksikään! Paikalle saapui myös yllättävän paljon vanhoja tuttuja ja ihmisiä, joihin olen nyt viikon aikana tutustunut. Mukavaa oleskelua siis. Minä unohdin eilen käydä kaupassa piknikiä varten ja koska täällä on vain harvat ja valitut kaupat sunnuntaisin auki (ja nekin aina vaihtelee), niin menin sitten kahden mandariinin voimin. Onneksi kavereilla oli ylimäärin leipää yms. mukana.

Kuumailmapallokuva viikolta

Huomenna on tiedossa saksankurssia ja sen jälkeen jälleen Science Pub, eli tieteellinen luento kapakissa. Tällä kertaa teemana taisi olla bioinformatiikka, mutta tästä enemmän sitten ensi kerralla.

Hyvää viikonalkua sinne Suomeen!
<3: Memmu

lauantai 11. huhtikuuta 2015

Kevätsiivous

Aurinkoinen ja laiska lauantai

Aurinko! Kevät! Jee! Lämmintä! Päiväseltään täällä saattaa olla 20 astettakin plussan puolella (mututuntuma, en omista elohopeamittaria). Kevät(/kesä)aurinko tuo valitettavasti myös ikävät puolet esiin, nimittäin minun ikkunat ovat aivan kamalan likaiset. Vaan eivätpä ole enään! Tänään iltapäivän/illan ohjelmassa oli kämpän kevätsiivous. Inspiraation lähteenä toimi vuokranantajani, joka tulee ensi keskiviikkona katsomaan kämppää (kun siis jätin sen irtisanomiskirjeen tuossa pari viikkoa sitten). Sain ikkunat pestyä, lattiat luututtua ja wc/kylppärin pestyä, mutta vielä pitäisi keittiöstä tiskata tiskit (en varmaan enää toistamiseen koske uuniin, kun sen niin hyvin nuolin puhtaaksi jouluna) ja vähän järjestellä oman huoneen kestokaaosta. Meinasin laittaa kuvan puhtaista ikkunoista, vaan ajatus tupsahti mieleen, kun ulkona oli jo pimeää.

Tällä viikolla labrassa meni hitaasti, kun odotin yhden kitin saapumista ja solujen kasvamista. Jospa ensi viikolla enemmän JA sitten ensi viikonloppuna Stuttgart! Eilen kävin uusien kansainvälisten opiskelijoiden vastaanottotilaisuudessa, kun se silloin marraskuussa meni ohi (järjestettiin lokakuun puolella). Ilmoittauduin samalla pitämään (ehkä, katsotaan nyt saadaanko toteutettua) Suomesta sellaisen info-illan #Länderabend:ssa. Itse tilaisuus oli virallinen ja ehkä hieman kuiva, mutta siellä esittäytyi monet järjestöt ja jokaisen tapahtuma-aikataulut olivat esillä koko kesälukukaudelle. Eli ei ihan hyödytön keikka kuitenkaan! Katsotaan vaan kuinka paljon ehdin käydä tapahtumissa kaiken muun ohella, kun on saksankurssia ja sählyä. Niin ja nyt kun tämä lukukausitauko loppuu, loppuu samalla minun zumbat. Vaikka innostuin kovasti zumbasta, niin on kuitenkin kivempi keskittyä sählyyn. Ehkä sitten tulevaisuudessa uusiksi!

Mitäköhän vielä.. Tällä viikolla kirjoitin taas tuonne tyttöjen biokemisti-blogiin tekstin. Alunperin minun oli tarkoitus julkaista se vasta ensi viikolla, mutta suunnitelmat muuttuivat. Teksti löytyy täältä: http://biople.blogspot.de/2015/04/vieraskyna-tyoelamamietteita-viime.html

Huomenna on luvassa ESN:n piknik ja illalla töissä käynti soluja vahtimassa. Can't wait!
Hyvää yötä,
levoton Memmu

PS: Pahoittelut kumpuilevasta tekstistä, mutta kaikki järkevä energia meni siivoukseen.

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Voihan Saksa ja sen kieli!

Ja toimintasankari-talonmiehet!

Noniin! Jos enää koskaan puren kynsiä ja ujostelen soittaa minnekään puhelimella niin herranjestas ihmiset, läppäskää mua poskelle! Oon tänään puhelimella hoitanut virallisia asioita saksaksi (sydän kurkussa tieten eikä lähellekään mun normaalilla "ihan ok" saksan tasolla) ja kaikki osapuolet ymmärsivät toisiaan! Että jos on munaa (kun on pakko olla) soitella saksaksi, niin ihan turhaan sitä sitten ainakaan suomeksi tulevaisuudessa jännittää.

Piti nimittäin soitella vuokranantajalle, kun täällä Saksassa pitää irtisanoa vuokrasopimus 3 kk etukäteen (siis vuokralaisenkin!) ja sitten pitää noista yksityiskohdista sopia. On mm. erittäin omituista, että kun muuttaa asuntoon, nii yleensä siellä ei ole keittiötä eli uuni ja tiskipöytä/hana ja kaikki kaapistot puuttuvat. Ne pitää ostaa ihan itse ja muuttaessa voi myydä seuraavalle vuokralaiselle. Omituista! Vaan saksalaiset pitävät sitä niin itsestäänselvänä etteivät viitsineet edes mainita asiasta minulle. Onneksi minun ei kuitenkaan tarvinnut ostaa näitä kalusteita mitä täällä on, vaan aiempi vuokralainen jätti ne, kun ei pystynyt kuljettamaan niitä Amerikkaan. Minulla oli ihan erilainen käsitys "kalustetusta huoneistosta" kuin mitä täällä on normaalia. Vaan ainahan noita lisäkustannuksia löytyy.

***

Sen lisäksi täällä minun kämpillä kävi tänään talonmies, joka oli kyllä kuin suoraan jostain toimintaleffasta joku lihaksikas saksalainen (ei Arnold) vähän vanhempi mies. Oikein tolkusti mulle selitti asioita ja sitten kysyi, että pysyinkö kärryillä ja vähän hidasti puhetta, ja kaikki meni hyvin ja osasin olla kohtelias (eli muistin teititellä). Mulla on kerran aiemminkin tullut talonmies tänne ja aina se vaan jännittää tavata tuntemattomia saksalaisia. Huih! Niin ja huomasin, että perhana vaikka eletään 2010-lukua, niin minä tyttö se vaan niiaan kiitoksen yhteydessä! :,D

Talonmies asensi minulle vihdoin sen tulpan kylppärin altaaseen. 
Talkkari korjasi tulpan kylpyhuoneesta ja kun näytin kylpyhuoneen lattiaa, niin totesi vain, että se on jo niin vanha että se saattaa tunnustaa epätasaselta jne. Eikä ollut huolissaan, että meneekö vesi kylpyammeen alle siitä raosta, jossa kohdin ei ole saumaa, sillä sen kohdan laatta on irroitettavaa mallia, jos tulee tarve päästä kylpyammeen alle. Näin sitä minäkin opin uutta. Noh, lopussa tietenkin pahoittelin tietämättömyyttäni ja kiitin tulpasta ja talkkari-sankari oli oikein mukava eikä vähätellyt sitä, että olin kutsunut käymään. Onhan se aina parempi tarkistaa kuin pelätä, että vettä pääsee rakenteisiin ja yhtäkkiä joutuisi maksamaan koko rempan. Vaan kyllä sitä hymyilytti joko minä, minun saksa tai sitten se minun kiittelyniiaus! :D


Höpsähtänein terveisin,
Memeli

maanantai 6. huhtikuuta 2015

"Ulkosuomalainen" (ja kuulumisia)

Viisi kuukautta Saksassa

Noniin, ei muutakuin hyvät pääsiäiset ja aprillit näin jälkikäteen! Nyt on oma hellu palannut Suomen kamaralle, niin on minullakin taas aikaa päivitellä kuulumisia. Tosin lähinnä niihin kuulumisiin on viimeisen 2,5 viikon ajan kuulunut töissä käyminen ja kotielämä oman kotitontun kanssa. Hih.

***
Sain tässä yksi päivä (nyt menee ajat ihan sekaisin, joten oletusarvoisesti se päivä oli tässä viimeisen kolmen viikon aikana, kuten kaikki muutkin tapahtumat mistä muistan nyt kertoa) postissa Suomen Silta-lehden ja kutsukirjeen liittyä Suomiseuraan. "Suomi-Seura r.y. on maailmalla olevien, sinne lähtevien ja sieltä palaavien suomalaisten etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö" Ilmeisesti postin tai väestörekisterin kautta oli osoitetiedot saatu, sillä muuten seura olisi tiennyt, että olen vain väliaikaisesti täällä opiskelujen takia vaihdossa. Wienin reissullani nimittäin en saanut mitään kirjettä, mutta toisaalta olin jo viiden kuukauden jälkeen takaisin Suomessa. Tämä liittymiskirje herätti erinäisiä tunteita ja ajatuksia pintaan... on hyvä, että on olemassa tämmöinen seura (varsinkin, kun luin tuota lehteä - hyviä artikkeleita!) ulkosuomalaisille ettei koti-ikävä yllätä liikaa. Olenko minä kuitenkaan vielä ulkosuomalainen? Mikä se tarkka määritelmä on? Suomalainen, joka asuu/on asunut ulkomailla vai suomalainen, joka mieltää itsensä kuuluvaksi ulkomaille? Oli miten oli, en itse miellä itseäni ulkosuomalaiseksi. Olen vain pelkkä suomalainen ilman etuliitteitä, joka tällä hetkellä sattuu olemaan ulkomailla. Ja jolla on aina koti-ikävä takaraivossa. Vaan minkäs teet, seikkailuun kun on lähdetty, niin täällä sitä ollaan loppuun asti, jotta voi palata voittajana kotiin. Löysin tuon seuran sivujen kautta ihan hyvän (ja lyhyen) blogikirjoituksen ulkosuomalaisista.

Suomi-Seuran lehti

***
Tänne Jenaan on saapunut jo kevät. Saapui itseasiassa jo silloin kolmisen viikkoa sitten, tosin kokoajan ollaan menty vakaampaa lämpöä kohti, sillä aluksi öisin saattoi vielä mennä nollan tuntumaan tai jopa miinukselle. Nyt on kasvukausi lähtenyt jo käyntiin. Vaikka aprillipäivän tienoilla sää heittelehtikin aurinkoisesta kuurottaisiksi rankkasateiksi ja lumen/rännän kautta raekuuroiksi.


Blumen, kukkia
Kesän eka jätski syöty 19.03.

Auringonpaistattelu-panoraama
 Olipa tuossa 20.03. se auringonpimennyskin, josta yritin sitten kännykkäkameralla ottaa "selfie"-kuvan itse pimennyksestä, kun saksalainen radio sitä kovasti hehkutti, että se onnistuisi... no eipä oikein onnistunut. Kuva alla. Vaihtoehtoisesti pimennystä pystyi seuraamaan netistä livenä, josta sen tietenkin näki paremmin, kun aurinkoon oli zoomattu.

Omakuva auringonpimennyksen kanssa

Live stream auringonpimennyksestä. "Täällä ovat lasit tarpeettomia"
 Sitten yhdessä välissä täällä kävi itävaltalaiskaveripariskunta kylässä muutaman yön ja sen inspiroimana julkaisinkin viime postini tänne. Muuten täällä on kanssa ollut kiva sää, eikä mitään sen ihmeempiä ole tapahtunut (joka täytyy monesti mainita, jotta se kuulostaisi uskottavalta). Välillä kuuluu naapurin televisio tai kuorsaus tänne minun vinttikämppään.

Jentower

Saale-joki

St. Michael
 Tässäpä vielä pääsiäiskuva ja muutama kuva lauantain "maisemareitiltä", kun tultiin töistä tulostamasta Hoon matkalippuja, niin käytiin pieni pätkä vaellusreittiä tuolla mäen päällä käppäilemässä.

Täällä on vissiin tapana koristella pensaita pääsiäismunilla.

Vahtikoira parvekkeella. "Vaellusreitti" meni "kylän" läpi, joka siis on ihan vaan eräs asuinalue Jenassa. Mutta kylätunnelma oli käsin kosketeltavissa.

Nikolainkirkko

Pääsiäislähde. "Kein Trinkwasser!"

Yhtäkkiä olimme metsässä.

Näkyi hieman maisemiakin.

Kotimatkalla kissaa kiinnosti, kun Hoo on kissakuiskaaja.

Huomasin tässä yksi päivä, että naapuri oli käynyt vaihtamassa minun onnettoman "Keine Werbung"-teipin pätkäni (joka repsotti) tuommoiseen hieman vaativamman näköiseen stop-kylttiin. Kyllä nämä naapurit kattovat minun perään!

Noin, siinä hieman sekalaisia kuulumisia tältä saralta. Ilmoitelkaahan kaverit itsestänne kuulumisia välillä myös tännepäin!

<3: Memmu