The big B! ...not Ben.

Long story short:

Olen edelleen vähän flunssassa, mutta nyt sentään henki jo kulkee suht normaalisti. Välistä yskittää ja niistätyttää... Sellaista perus flunssan jälkitautia. Mutta ei anneta sen haitata! Huomenaamuna on herätys klo 5:30, sillä 6:30 junaan täytyy ehtiä, sillä...

*rummutusta*

...mää meen Berliiniin! Saksanliittotasavallan pääkaupunkiin! Pitää olla 9 maissa (no ok, käytännössä puoli kymmeneltä) Tegelin lentokentällä hakemassa yksi eksynyt vaalea suomalainen hujoppi mun messiin. Enpä tiiä miten se tänne eksyi näin joulun alla, mutta Berliinissä on vissiin vähän jokaisella isommalla aukiolla joulumarkkinat (kaupungissahan on useampikin "keskusta"). 

Käytiin äiskän kanssa isossa Ber-ber-berbessönissä tuossa viime toukokuussa pyöreitä juhlimassa, niin sinällään kaupunki on jo tuttu. Tai ainakin liikkuminen tärkeimpien nähtävyyksien välillä. Jotenkin minusta silti tuntuu, että huominen menee vielä vähän puolitehoilla tajutessa, että nyt on joululoma ja sitten lauantai ja sunnuntai on niitä ihka-aitoja turistipäiviä. JEE. Eli luultavasti jossain välissä Berliini-juttuakin tänne kirjoittelen, kun en viime toukokuussa kerinnyt. Lienevätköhän kuvat vielä tallella, että tekisi kesä/talvi vastaparit... hmm..

Ok, noni, nyt loppu tää selostus. Eli oon vielä puolikuntoinen, mutta huomenna Berliiniin viikonlopuksi ja sitten onkin joulusiivoukset yms. sekä itse aatto, joten seuraavaa tilannepäivitystä saa odottaa :)

Terkut!
Nuhanenä

Voihan lentsu!

Kääk!

Pitihän se arvata! Flunssa iski näin neljä päivää ennen Berliinin reissua! Tosin kyllä jo viikonloppuna tunsin oireet, mutta tänään (kiitos maanantain) se tuli rytinällä päälle. Huoh. No, ei muutakuin siirrettiin mun seuraavien päivien kokeet ensi vuoden puolelle ja tämä tyttö lähti kotia paranteleen. Nyt olisi sitten seuraavat kolme päivää lepoa ennen reissua. Mutta ainakin apteekin täti oli tosi mukava ja antoi opiskelija-alennusta yrttiteestä ja nuha-aspiriinista, vaikka minulla ei ollut kansainvälistä opiskelijakorttia, vaan pelkästään suomalainen. Jee ^^ ja neuvoi juomaan paljon ja lepäämään. Kyllä. Tälläkin hetkellä olen sängyssä.

Mutta, jotta tämä ei olisi näin lyhyt posti, niin kerronpas hieman arjen hankaluuksista nyt viikonlopulta. Lauantaina tein ilomielin jauhelihakeittoa. Kuorin potut ja porkkanat tylsällä puukolla, kun en löytänyt kuorimaveistä, mutta tämä oli suht. tuttua hommaa. Seuraavaksi, kun kaikki oli jo padassa ja kiehumassa, niin huomasin puutteita keittiöstäni (tämä on siis valmiiksi kalustettu kämppä ja astiatkin ovat entiseltä asukkaalta): minulta puuttuu soppakauha! Voihan vitalis! Noh, lähdin sitten illan päälle vielä lähikaupasta etsimään. Kysyin kohteliaasti myyjältä saksaksi, että "onko teillä semmoista... no en tiedä mikä se on saksaksi, mutta isompaa kuin lusikka, jolla otetaan keittoa?"
 -Ei ole, mutta sen nimi on 'Kelle'.
"Ok, kiitos!"
ja eikun toiseen lähikauppaan onnea kokeilemaan. Noh, ei ollut sielläkään. Lusikalla sitten nostelin kiinteämmät kappaleet lautaselle ja kaadoin lientä perässä. Kyllä se näinkin menee. Joulupukkia odotellessa ;)

Sunnuntaina taaskin tappelin hitaan nettiyhteyteni kanssa. Olen yleensä kuunnellut radiota kämpillä, mutta pikkuhiljaa alkaa tympimään "Heyyyy Brotheeer" ja muut hittibiisit radiossa. 'Last Christmas'kin on tullut jo niin monesti kuultua, että tänä vuonna annetaan sydän jollekin erikoiselle. Elikkä löysin oman iPodini vuodelta 2006, kokoa 1 Gb. Eli uusinta uutta tietenkin ;) Sanottakoot mummolle, että esim. veljellä on muutamaa vuotta uudempi ja muistaakseni 8 Gb:n soitin vai olikohan se peräti isompikin. Nykyaikaisissa iPodeissa (nanoissa?) on 16 Gb.

Anyway, koska soittimeni näytti tietokoneella sisältävän vain neljä kappaletta, joista kaksi olivat vain näytteitä, niin kuuntelin pari tuntia Billie Jeania toistolla. Sitten, kun soittimessa oli enempi virtaa, huomasin, että onhan täällä päälle sata biisiä, mutta tekijänoikeussyistä tjsp. niitä pystyy kuuntelemaan vain iTunesilla (minulla ei siis enää ole sopivia kuulokkeita omaan soittimeen). Latasin sitten hitaalla nettiyhteydellä iTunesin n. 7 tunnissa ja se ei edelleenkään suostu asentamaan sitä koneelle... liekkö jäänyt jotain lataamatta sitten. Noh, ilahduin suunnattomasti, kun huomasin, että olin ottanut mukaan Histonin ExQ-DVD 2012! Tästähän saisin viihdykettä pariksi tunniksi. Vaan ei. Tässä koneessa ei ole ohjelmaa, joka pyörittäisi sitä. Le fu. Pitäisi olla VLC player tai joku muu, mutta yrittäessäni ladata sitä(kin), se aika katkaistiin ja kone herjaa, että tuntemattoman julkaisijan ohjelmia ei ladata, Muutenhan minulla ei olisi mitään ongelmia, siis kaikki ohjelmat olivat tietokoneella, mutta koska se jökki silloin aiemmin, niin asensin tähän uusimman Winukan (8) ja menetin samalla kaikki ohjelmat. Kuvat on tietenkin tallessa ulkoisella kovolla, mutta musiikkia ei. Huoh. Pitää varmaan joku kerta tehdä ristiretki työpaikalle koneen kanssa ja ladata nopeammalla netillä kaikki mahdollisesti hyödylliset ohjelmat tähän!


Puutteellisen keittiön kodinhengetär ja tekniikan ihmelapsi Memmu kiittää ja kuittaa!
PS: Tässä ois kuva siitä mun uudesta ihanuudesta:

Uljas ratsu

I want to ride my bicycle

Taas ollaan viikko lähempänä joulua ja joka päivälle on riittänyt sattumia.

Viikko sitten lauantaina kävin keskustassa joulumarkkinoilla graduohjaajani ja hänen syötävän suloisen vauvansa kanssa (ok, oli se mieskin siellä). Juotiin yhdet Glühweinit ja hengattiin ~45 min, mutta sitten heidän täytyi lähteä kotiin, koska se vauva alkoi olla kärsimätön. Minä jatkoin keskiajan joulumarkkinoille, jotka on pystytetty lähinnä lapsia varten tuohon Johannes-portin viereen, missä on pala sitä kaupunginmuuria jäljellä. Keskiajan joulumarkkinat näyttivätkin ihan keskiaikaisilta tästä miljööstä johtuen, mutta olivat niin tupaten täynnä, että päädyin urheilubaariin toisen työkaverin kanssa. Juotiin teet siellä ja sitten vaihdettiin vielä toiseen. Työkaveri halusi katsoa Bundesliigaa, mutta minä kyllästyin siihen, kun lähetys hyppeli kokoajan eri pelien välillä ja lähdin kävellen kotiin. Ei ollut pitkä matka (1,5-2 km), mutta oli pitkä ylämäki. Ei ihan niin jyrkkä kuin Teppanan mäki, mutta melkein ja pidempi.

Historische Rathaus. Joka päivä klo 17 on torvifanfaarit joulumarkkinoiden kunniaksi.

Jentower ja maailmanpyörä (joulumarkkinoilla on omat huvilaitteensa)

Kauppatori ja kaupunginmuseo

Kaupungin torni

Keskiaikaiset joulumarkkinat

Kotitossut, jotka ovat
yleensä villasukkien alla
(paksumpi pohja)

Seuraavana päivänä eli sunnuntaina oli IntRon (International Room, vertaa NISOon Oulussa) valo/lyhty-vaellus Bismarck-tornille. Koska en halunnut kävellä ”turhaan” ensin keskustaan ja sitten takaisin mäkeä ylös kotikatuni ohi kukkulalle, niin tapasin IntRon porukan sovitussa tienristeyksessä. Kun saavuimme metsän laitaan, ihmisille jaettiin lyhdyt (paperiset, jotka eivät kyllä yhtään valaisseet tietä). Oli aikamoinen Hobitti-olo, kun kävelimme kapealla polulla jonossa pimeässä metsässä mäkeä ylöspäin. Sivulla näkyi Jenan kaupungin valot ja muiden rinteiden talojen valot. Toisaalta se oli ihan siistiä, mutta toisaalta pelottavaa. Aika hyvän kauhuleffan alun olisi saanut kirjoitettua opiskelijaporukasta, joka lähtee pimeään metsään suunnistamaan vain yhden ihmisen johdolla. Olisi voinut sattua vaikka ja mitä. Yhdessä välissä polun vierestä lähti tosi jyrkkä mäki alas, joten kyllä se keskittyminen meni siihen, että mihin astuu. Oltaisiinkohan vaellettu joku puoli tuntia tjsp ja saavuttiin sinne tornille. Se oli ihan pimeä kivikasa, jonne ei päässyt sisälle, ja koska ympärillä oli puita, niin sieltä ei saanut otettua hienoja kuvia kaupungista. Mutta tähdet näkyivät todella hyvin (en vain bongannut Otavaa tai Orionia, täällä ne ovat jotenkin eri asennossa…). Paluumatkalla pysähdyttiin maisemapaikalle ottamaan kuvia ja lopulta minä selviydyinkin kämpille kuumaan kylpyyn happihyppelyn jälkeen. Happy ending.

Järkytys miten on letti kasvanut.

Laitoin vihdoin itselleni
koukun käsipyyhkeelle

Hämähäkki

Lyhty

Jena näköalapaikalta käsin. Sunnuntai-ilta ja täysikuu.

***

Maanantaina löysin suklaata työpöydältäni. Pyhä Nikolaus oli käynyt lauantaina 6.12. tuomassa joululahjan! Maanantaina olivat myös työpaikan pikkujoulut. Menin joskus puoli kasilta paikan päälle (pihan yli hallintorakennukseen), kun olin saanut omat kokeeni labrassa järjestykseen, ja… lähdin vasta 1.30 kotiin. Hups. Mutta tämä oli sen takia, kun toisen labran kollega käveli samaan suuntaan kuin minä ja hän halusi vielä jäädä. Muuten olisin lähtenyt ”jo” puoliltaöin. Aamulla tulinkin töihin sitten vasta yhdeksäksi. 

Loput suklaista.

Keskiviikkona minun luonani kävi talonmies. Hän ilmasi patterini ja samalla näytti (kun kysyin nätisti saksaksi), että miten voin avata ja sulkea patterini. Joten osaan nyt avata patterini! JEE! Saan sen likap**kan sieltä vihdoin pois. Tosin pelkkä imuri ei riitä, pitää käydä etsimässä sellainen pulloharjan näköinen juttu, millä saa nuo välit puhdistettua. Entinen asukas asui tässä 3 v. ja on sen näköset patterit ettei niitä ole kyllä ikinä puhdistettu. Kaiken sen saksan juttelemisen ohessa sitten unohtui yksi kolmesta asiasta: nimikyltit saatiin vaihdettua ja patterit ilmattua, mutta… kylpyhuoneen pesualtaan tulppa unohtui korjata! Kääk. No pitää kirjoittaa joulun jälkeen uutta viestiä isännöitsijälle.

The tulppa

Torstaina menin saksankurssin jälkeen IntRon järjestämään Quiz-nightiin eli tietovisailtaan! Joukkueessani oli 6 ihmistä: minä, 3 työkaveriani ja 2 random jeppeä. Joukkueen nimeksi tuli Prost! (ehdotin Hölökyn kölökyä) ja minä sain olla kapteeni. Tehtäväni oli viitata heti, kun joukkue tiesi vastauksen, mutta olin hieman yli-innokas kapteeni ja viittasin aina ennen kuin kysymys oli luettu loppuun, jolloin emme saaneet vastata ollenkaan. Siksipä ensimmäisen kierroksen jälkeen menin vaihtoon ja random jeppe 1. alkoi kapteeniksi. Lopulta sijoituimme toiseksi visassa. Lempikategorioitani oli jääkiekko, Harry Potter ja metri (mikä mittalaite, joka sisältää sanan metri?). Kävelin taas kotia keskustasta, tosin toiselta puolelta. Kai mulla on tullut päivittäin vähintään se 4-5 km käveltyä, mikä ei kylläkään ole paljoa, kun en oikein muuta liikuntaa kerkeä harrastamaan…

Torstaina myös minun gradun tutkimussuunnitelma hyväksyttiin!  Oh yeah! Let the science begin! Ja muutenkin olin yksinäni labrassa, koska ohjaajani oli kipeänä. Onneksi olin kartalla, että mitä minun piti seuraavaksi tehdä, niin ei ollut ongelmia. Sitten eilen hankin polkupyörän + lukon. Lähdin keskustaan katsomaan pyörää, jota kaupiteltiin eBayssä. Se oli kyllä ihan hämärää touhua, sillä se mies selitti, että joku oli unohtanut sen pyörän parkkihalliin ja hän sitten oli korjannut sen. Hienosti oli korjattu, kun vaihteet ja lamput eivät toimineet ja takakumi oli aivan puhkikulunut. Onneksi minulla oli työkaveri mukana, joka harrastaa pyöräilyä, sillä hän osasi katsoa pyörää eri silmin kuin minä (tykkäsin kovasti sen väristä…) ja osasi myös neuvoa vähän luotettavamman pyöräliikkeen, josta sai korjattuja käytettyjä pyöriä. Sieltä sitten ostin aivan minun näköisen pyörän. Se on musta runkoinen violeteilla lokasuojilla. Uu mama. Ja sitten tietenkin ostin semmoisen jumalattoman ketjulukon, ettei sitä varasteta. Pyörässäni on etu- ja takavalo (dynamo), jalkajarrut ja yksi käsijarru, takana kissansilmä ja kello. Aivan ihana < 3 En muistanut ottaa kuvaa vielä :D

***

Tänään olin ajatellut lähteä katsomaan Leipzigin joulumarkkinoita, mutta koska ostin eilen pyörän ja oon ollut pitkää päivää labrassa, niin päätinkin olla kotona ja pyykätä. Ehkä myös tehdä saksanläksyt. Jos ulkona ei sataisi vettä, niin lähtisin pyöräajelulle. Ainiin ja sain yhteydenoton saksalaiselta tytöltä, joka puhuu suomea! Eli ensi kuussa sitten päästään treffailemaan hänen kanssaan tandem-merkeissä!

Multa puuttuu vieläkin palohälytin… ja WC:n matto... ja toinen tyyny ja peitto. Hmm, hmm. Katotaas kerkeääkö ensi viikolla tai joskus käydä etsimässä. Ruuveja löysin eilen, mutta en ole vielä kokeillut passaavatko ne mun päähän. Ei kun vessanpönttöön. Just just.

Niin ja mulla on muuten ihan huiput työkaverit! He kyllä katsovat minun perääni, mm. pyöräostosten apuna. Vaan on siellä yksi henkilö jo kerennyt tulla, jonka kanssa en tule yhtään toimeen… Vaan ilmeisesti eivät muutkaan tule, joten vika ei ole pääni sisällä. ASD. Ei nyt yhtään draamaa. Mutta on kivat työkaverit. Erittäin. :) Jee.

Ok, alkaa mennä levottomaksi, moikka moi ja hyvää lauantaita!
-Memetzu

Uusi kämppä

Muutto ja alkuun pääseminen

Viime viikonloppuna oli lauantaina muutto. Päivä alkoi mukavasti viimeisellä aamiaisella kämppisten kanssa ja sitten lähdettiinkin kiertelemään kauppoja ja hankkimaan minulle kaikkea tarpeellista. Kuitenkin tuossa kauppamatkalla käytiin kuskaamassa myös toista kämppistä jalkapalloharjoituksiin ja pois ja siellä oli sitten kenkiä puissa (kuva myöhemmin). Nice. Tässä Jenan lähellä, tai oikeastaan se on nykyään kaupunginosa eikä erillinen kylä, on paikka nimeltä Maua. Niillä on oma jalkapallojoukkue, mutten nyt muista, että monesko divari vai ihan vaan puulaakijoukkue.

Aamiainen

Kenkiä kasvava koivu?

Iltapäivästä sitten saavuin asunnolle ja huomasin, että edellinen asukas ei ollut kerinnyt juurikaan siivoamaan mitään... Joten illan ohjelmassa oli jääkaapin pesu, liesituulettimen ritilän hinkkaus ja wc:n siivoaminen. Huomasin myös, että minulla ei ollut tyynyä/peittoa, joten lähdin vielä hakemaan makuupussia lainaan entisiltä kämppiksiltäni. Täältä menin sitten suoraan indonesialaiseen iltaan saksalaisen tytön kanssa. Luulin, että kyseessä olisi ollut jonkinlainen tanssikurssi, mutta siellä olikin maahanmuuttajia kertomassa Indonesian eri saarista saksaksi.??? Täältä illasta lähdimme vielä käymään Reggae-teemaillassa Café Immergrünissä eli Ikivihreässä. Löysin illan päätteeksi tieni uuteen kotiin helposti, sillä bussipysäkki on tuossa kulman takana.

Tyylikkäät verhot ja ullakkohuoneiston katto.

Sunnuntai menikin sitten siivotessa/järjestellessä/purkaessa/ihmetellessä. Ilman nettiä. Ostin Lidlin nettitikun, mutta se ei ollut vielä aktivoitunut, joten annoin radion pauhata. Se on kyllä jännä, kun on niin paljon tekemistä ettei tiedä mistä aloittaa, niin juoksee paikasta toiseen ja tekee aina vähän siellä ja vähän täällä eteenpäin asioita. Vaan täytyy kyllä sanoa, että olin oikeasti aika järkyttynyt likaisista lattioista yms. Sunnuntaina sain vielä pyykit pestyä, mutta jälkeenpäin tajusin, että täällä entisen itä-Saksan alueella on vielä aika lujassa nämä pyhät, ettei olisi saanut päästää mitään isompia ääniä.

Alkuviikko oli hieman hankala, sekä labrassa että kämpillä. Tekemistä riitti. Tiistaina tuli vähän jo helpompi olo, kun sain työkaverilta oikean tyynyn ja peiton nyt puoleksi vuodeksi lainaan ja nettikin alkoi toimia kämpillä. Se oli aika kamala tunne sunnuntaina, kun oli uudessa asunnossa, kehenkään ei saanut yhteyttä (tai no labrakavereihin en edes viitsinyt yrittää ottaa yhteyttä) ja ei oikein tiennyt mitä tehdä. Viikon edetessä sain paljon asioita hoidettua, kuten sähkösopimuksen teon ja osoitteenmuutoksen. Sain myös neljä mattoa toiselta työkaverilta, sillä täällä lattiat ovat erittäin kylmät ja kyllä noiden villasukkien alle kaipaa lisäeristystä. Patteritkin pulputtaa, kun siellä on ilmaa. Olen laittanut jo viestiä eteenpäin, jos joku kävisi ilmaamassa ne.

Huonosti sijoitettu peili ja kotikonstinen "ovistopperi"

Hauska juttu tälle viikolle oli pölypussien osto. Saksaksi pölypussi on Staubsaugerbeutel. Opin tämän, kun kävin hakemassa pölynimuriini pussia, sillä aiempi oli jo mennyt ihan tappiin ja ylikin täyteen. Nuori myyjä ei valitettavasti puhunut englantia, mutta "Ich brauche..." ja hirveät sormella pölypussien osoittelut osoittautuivat riittäväksi kommunikoinniksi, sillä sitten näytin puhelimesta pölynimurini mallin ja sopiva pölypussi löytyi heti. Tai no se piti katsoa listasta, sillä pölynimuri on hieman vanhempaa mallia. Sain siis vihdoin oman huoneeni imuroitua! (Täällä ei saa imuroida/pestä pyykkiä iltaseitsemän jälkeen, mikä on minulle ongelmallista, sillä työpäivät venyvät helposti kuuteen asti...)

Vessan/Kylppärin ikkunasta näkee Jentowerin !

Mahtuu just ja just ikkunan kohdalla seisomaan suihkussa.

Ostin Hugon. Meillä taisi pienenä olla
samannäköinen isompi versio lelulaatikkona?

Sain joulukalenterin tuparilahjaksi, jotta voin laskea päiviä
joululomaan ja hellun tuloon ;)

Saksan kurssikin tuntui ihan omalta tällä viikolla. Jätin sen B1.2 kurssin sikseen, kun en tykännyt opettajasta ja menen nyt uudestaan tuolle A2.2 kurssille. Opettaja sanoi, että he edistyvät nyt suhteellisen nopeaan ja kohta aloittavat B1.1 kurssin. Minulle tunnit ovat ehkä hieman liian helppoja, mutta kertaus on hyvästä ja itsekseni en saa kovin yhtään opeteltua saksaa. Pitää nyt vielä katsoa, josko löytäisin sen tandemparin. Mutta nyt olen (ainakin tällä hetkellä) ihan tyytyväinen.

Ainiin, ja tuolla kauppareissulla kävin taas mutkan kurkkaamaassa joulumarkkinoita ja kauppakeskuksen joulukoristeita!

Edellisen asukkaan jättämät Saksa-krääsät

Jouluvalot ja "vaatekaappi" eli hengaritelinejuttu.

Hirvi

Hirvisauna Goethe Galleriassa. Joulukoristeita

Kävelykatua

Historiallinen Raatihuone. Joka päivä klo 17 on torvifanfaari.

Kännykkäkamera-laatu. "Rotuaari"

Ostin ja vaihdoin liesituulettimeen lampun. Kätevä emäntä! I don't need a man... eiku :D

Leikkasin imuriin filtteripaperia ja unohdin, että mulla oli kynsisakset mukana, joten ensin yritin puukolla... Nyt olen hommannut ihan oikeat sakset. No worries!

Suodatinpussikin löysi tiensä likaiseen imuriin.

Tiistaina satoi ensilumi, mutta se on jo sulanut pois.

Tässäpä taas asiaa tältä kertaa. Huomenna menen tutkimaan jälleen Jenan joulumarkkinoita ja etsimään palohälytintä // muttereita vessanpöntön istuinrenkaan kiinnittämiseen. Sunnuntaina on sitten pienimuotoinen vaellus edessä. Pimeässä. Vaihtariporukalla. Jännää. Hyvää itsenäisyyspäivää, Suomi!

<3: k="" mp="" p="" paranoid-memmu="" st="" uudesta="">

Sosiaaliset kuviot

Päivitystä [Great wall of text]

Kävin tiistai-iltana ESN Jenan järjestämässä Stammtischissä eli vakiopöydässä. Siellä oli vähän niinkuin kahvila/pystybaari meininki ja paikalle saapui kansainvälisiä opiskelijoita turisemaan keskenään. Tosiaan en ole hirveästi kerinnyt tutustumaan ihmisiin labran ulkopuolella, joten nyt sitten pakotin itseni menemään tuonne, vaikka tiistai oli ihan hazardi-päivä töissä ja olin äärimmäisen väsynyt! Mutta hyvä, että menin. Alkuillasta pistäydyin joulumarkkinoilla, jotka aukesivat tiistaina. Siellä huomasin, että myynnissä oli suomalaista hunajaa ja tiedustelin myyjättäreltä saksaksi, että mistäpäin hunaja tulee? Noh, sitä tuli vähän kaikkialta Suomesta, vaikka tietenkin sitä lappalaisittain mainostettiin. Kun olin päässyt juttusille, niin kysäisin vielä saksaksi tytöltä, että puhuuko hän suomea ja kun vastaus oli kyllä, niin aloin sitten juttelemaan suomeksi :D

Sattui sen verran hassusti, että tyttö oli kieltenopiskelija Oulusta! Kutsuin hänetkin tuonne Stammtischiin ja myöhemmin näimmekin uudestaan. Wienissä välttelin suomalaisten seuraa, mutta täällä tuntuu, että se on täysin tervetullutta!

Alkuilta meni tiistaina vähän jännityksessä, kun paikalla oli ensin vain espanjalaisia... ja minen puhu espanjaa! Mutta onneksi sitten alkoi tulla muiden maiden edustajia. Tapasin jälleen myös viime perjantain tytön ja meillä oli hyvät keskustelut. Nyt minulla on ainakin yksi saksalainen kaveri! Tästä se lähtee. Juttelin tietenkin muidenkin ihmisten kanssa, mutta mielenkiinnon kohteet vähän vaihtelivat. Satuin myös juttelemaan ESN:läisten kanssa ja pääsin kutsuvieraslistalle ensi viikon #TurnUpResponsible bileisiin. Ihan hyvin meni ilta siis.

***

Nyt torstaina oli myös meidän labraryhmän pikkujoulut. Osa porukasta meni jo kello kolmelta fylogeneettiseen museoon, mutta koska minulla oli kokeet kesken ja olin jo tutustunut ko. museoon, niin liityin seuraan vasta viiden aikaan joulumarkkinoilla. Sieltä lähdimme opastetulle kaupunkikierrokselle, jonka aiheena oli "Opiskelijaelämä ennen ja nyt" - ja tietenkin saksaksi.

Ihan mukava kierros oli ja no mainittakoot, että ennen vanhaan opiskelijat ovat majoittuneet sellaisiin selleihin, mihin ei saanut viedä mitään mukanaan (tai no en ole ihan varma, kun en täysin ymmärtänyt, että oliko se majapaikka vai rangaistuspaikka niille ankarille juhlijoilla). Joku nerokas opiskelija oli sitten suuttunut, kun ei saanut mitään omia tavaroita tuoda mukanaan ja alkanut piirtää huoneen seinille pilakuvia professoreista kantamassa riettaasti naisia hartioillaan ynnä muuta mukavaa :D ja koska maaliakaan ei saanut tuoda huoneeseen, niin täytyi käyttää "luonnon omia värejä"... elikkä ihan luonnonmukaisesti oli tämä opiskelija ulosteellaan maalannut seinät. Nice! No, ei tämä vielä tähän lopu - ilmeisesti sen aikainen kuningas oli käynyt katsomassa seiniä ja tykännyt kuvista, joten ne saivat jäädä seinälle. Hehe! Tämä oli siis joskus 1600-1700 luvulla, jos oikein muistan.

Muita faktoja kirjoitan ehkä myöhemmin, jos muistan. En oikein jaksanut 1,5 h ajan keskittyä saksaan, sillä historialliset sanat eivät kuulu sanavarastooni. Onneksi minulle löytyi tulkkeja. Mutta senkin vielä kerron, että ennen vanhaan on Thüringenin/Jenan viini ollut niin hapanta, että aamu kahdelta annettiin merkki, jolloin naiset tiesivät, että on aika kääntää miestensä kylkeä. Miksi? No, että väkevä viini korventaisi mahalaukun toistakin seinämää, eikä vahingossakaan tekisi reikää toiseen! ONPA OLLUT HAPANTA. Naisilla ollut tärkeä tehtävä vahtia nukkuvaa juoppoukkoaan ;) Ja tämänkin siis opin tällä kaupunkikierroksella.

Kaupunkikierroksen jälkeen vielä kävimme yhdessä syömässä italialaisessa ravintolassa, jonka omistaja oli kyllä aika persoona! Hän melkeinpä jopa epäkohteliaastikkin/törkeästikin teki pilaa asiakkaistaan. Minulle hän tuli mussuttamaan viereen, kun olin pöydän sen kohdan hitain syöjä. Tarjosin sitten lautastani ruuantähteideni hälle, nii hän että ei ei. Totesin saksaksi, että jos hänellä on kiire niin ole hyvä vain. Etc. Ok, en ehkä arvostanut hänen pilailujaan. Myöhemmin hän sitten tuli jotain bella donna, mamma mia juttuja selostamaan. Kuitenkin ilmeisesti häntä hieman nolotti omat pilailunsa, varsinkin yhtä työkaveriani kohtaan, koska hän toi meidän 17 hengen seurueelle sitten kaksi Grappa-pulloa ilmaiseksi. Oli ihan kiva jutella proffien ja muiden labratyöntekijöiden kanssa siinä pöydän ääressä - hieman eri seurassa kuin missä yleensä käyn lounaalla. Ja sainpa harjoitella saksankielentaitojanikin, sillä kaksi rouvaa eivät puhuneet englantia! Kyllä mulla saksa luonnistuu, kun en turhia kieliopista stressaa ;)

Ettäpä tällaista tällä hetkellä! Tosiaan muutto edessä (tämä taitaa olla tämän illan kolmas blogi-postaus) ja huomenna sitten tyttöjen kanssa Jenan yöhön :)

Sosiaali-Memmu kiittää ja kuittaa!

Arkea ja lisää avautumista?

Aamuseitsemän herätykset.

[Note: Lopussa on kivoja kuvia, alussa turhaa avautumis-lötinää]

Miten sitä on kesällä koskaan pystynyt heräämään 04:45? Taisin oppia liian hyvälle syys- ja lokakuussa, sillä nyt minun on taas aivan mahdotonta herätä aamuisin. Tai kenties menen vain liian myöhään nukkumaan? Olen nyt marraskuussa joutunut nousemaan ylös aina vähän ennen seitsemää, jotta olen ehtinyt puoli kahdeksan ratikkaan. Ratikka kulkee aamulla vartin välein työpaikalle, joten jos myöhästyn siitä, niin joudun aina odottelemaan hetken.

Töitä/työharjoittelua riittää ennen joululomaa, sillä yritän kloonata labrassa vektorin,  jota tarvitsen myöhemmin (tammikuussa) graduuni,  mutta nämä valmistelut eivät varsinaisesti kuulu graduuni. Sitä on hieman vaikea selittää yksinkertaisesti. Mutta anyway, se menetelmä millä yritän kloonata ei nyt oikein ole tahtonut toimia ja minulla on enää kolmisen viikkoa aikaa! Iiks. Noh, jäitä hattuun jne. Kyllä tämä tästä. Asiat tuppaavat järjestyä. Näin myös jossain lauseen, että "Jos tuntuu, että tuli huono loppu, niin se ei ole vielä se loppu ;) asiat aina järjestyvät lopulta hyvin!"

Tuolla työpaikalla tarvitaan kirjallinen lupa,  jos haluaa työskennellä yksin iltaisin tai viikonloppuisin.  Yleensä kuitenkin tuolla on aina joku töissä, joten vielä en ole lupaa hakenut. Ja tällä hetkellä teen niin pitkää päivää, että pidän viikonloput vapaina. Mutta pitää katsoa, että jos tulee oikeasti kiire tuon vektori-jutun kanssa, niin ehkä tässä on pikku pakko pistäytyä myös viikonloppuna labrassa.

Pitkät päivät ovat ok, mutta sitten täytyy olla myös omaa aikaa. Olen huomannut stressitasojen nousseen suht paljon. Mutta onneksi jouluun (ja lomaan) on enää 3 viikkoa!  Saa nähdä  miten aamuherätysten käy, kun kohta  ei tarvitse enää nousta sängystä ehtiäkseen raitiovaunuun, vaan   pitää keretä kävellen töihin. Mutta jospa sen 25 min kävelyn jälkeen olisi aina vähän pirteämpi ja aamu alkaisi tomerammin. Viikot kuluu nopeaan ja viikonloput vielä nopeammin. Toivottavasti aika ei lopu kesken ja ehdin saada hommat hoidettua labrassa. Ok, nyt alkaa olla toistelua tämän ajan suhteen. Tässäpä hieman arkikuvia:

Täällä alkaa olla öisin jo alle nollan asteen lämpötila. Kuvan penkki on huurteessa.

Lehdet ovat nyt suurimmaksi osaksi tipahtaneet puista. Mutta missä lumi viipyy? (No ei oikeasti, saan talvitakin vasta joulukuun 19. päivä, joten hyvä ettei ole kylmempi)

Tuttu näky?

Aamu-Memmu - crazy!

Uudempi raitiovaunu, myöhästyin oikeasta, niin kanssamatkustajat puuttuvat...

Työpaikalla on näsäviisastelu kielletty!

Työkone. Ja työkaverin alkoholiton kaljapullo.

Muistilappu. Mua nolottaa niin kirjoitin suomeksi ettei kukaan ymmärtäisi.

Minun pukukaappi

Kolmessa viikossa tuli pöytäroskis täyteen. Ahkerasti PCR:ää yms.

Miehen ja naisen ero. Kuinka monta nappulaa pitää vääntää saadakseen halutun lopputuloksen? ;)

Hyvää viikonloppua toivottaa työ-Memeli!

PS: Tämä viikko oli ihan hanurista ja mikään ei toiminut. Onneksi huomenna on muutto uuteen kämppään ja saa rentoutua. Perjantai!

Saksaa Saksassa

Se tunne, kun odotukset ovat korkealla ja pudotus maanpinnalle on jyrkkä.

Viime viikon maanantaina avasin työsähköpostin ja huomasin,  että jee, tänään alkaa saksankurssi!  Postissa ei ollut mitään mainintaa kurssin tasosta ja tekemäni lähtötasotestikin oli vain yhden A4 kokoinen. Hyvillä mielin lähdin sitten pitkän työpäivän jälkeen vielä 1,5 h opiskelemaan.

Kurssilla paljastui sitten karu totuus, että minut oli laitettu A2-tason ryhmään. Siis siihen samaan jonka kävin jo Wienissä. Ok, tiesin, että minun täytyy kerrata kielioppia, mutta kun muille kurssilaisille kaikki (mukaanlukien puhuminen) oli niin haastavaa. Eli tunti eteni _hitaasti_... tietenkin olin kohtelias ja seurasin tuntia ja annoin muidenkin vastata opettajan kysymyksiin. Sillä kerralla paikalla oli sijainen, joten en jäänyt tiedustelemaan muista ryhmistä. Kuitenkin tunnin jälkeen hän vielä halusi jutella minulle ja kysyi, että olen varmaan ollut saksankurssilla aiemminkin, koska en ole aloittelija. Pitääkin sitten seuraavalla kerralla kysyä opettajalta olenko väärässä paikassa?

Laitoin myös sähköpostia naiselle,  joka opettaa suomea yliopistolla. Ajattelin, jos hänen ryhmästään löytyisi joku, joka haluaisi ryhtyä suomi-saksa kielitandemikseni. Mulla oli viime syksynä Oulussakin tandem ja kielen opettelu oli erityisen mukavaa. :) Wienissä yritin löytää tandemparin,  mutta kohdalleni sattuivat vain henkilöitä, jotka eivät puhuneet saksaa tai muuten olivat väärin perustein liikkeellä. Jenan nainen vastasi viestiini ja toivotti tervetulleeksi tunnille esittelemään itseni.

***

Tämä oli tilanne viikko sitten maanantaina. Kävin A2-kurssilla uudestaan viime viikon torstaina ja tapasin opettajan, joka oli myös sitä mieltä, että A2 on liian helppo minulle, mutta jos haluan voin käydä sekä sillä kurssilla, että toisella (B1). Tällä viikolla kävin katsomassa tuota B1.2 ryhmää ja järkytyin. A2 kurssin opettaja oli ihana nainen ja hyvä opettaja,  mutta tämä B1 kurssin opettaja opetti erikoisella "hyppelytyylillä" ja oli enemmänkin opiskelijoiden kaveri kuin opettaja. Minua ärsytti suuresti, kun väitöskirjattöntekijät käyttäytyivät kuin ala-asteella ja kokoajan nakkeli omia kommenttejaan ja vitsailivat. Ei tuntunut yhtään saksankurssilta koko oppitunti. Olin sitten itse hiljaa ja luin kaverin kirjasta kielioppia. Kun opettaja vihdoin kysyi minulta jotain olin jo niin väsynyt, että kesti hetken aikaa ymmärtää kysymys ja tietenkin opettaja veti tunnista (ja minun kolmesta lauseestani) sen johtopäätöksen, että kurssi on minulle liian vaikea. Ei todellakaan ole,  mutta joitain kielioppiasioita en tiedä mitä he ovat jo opetelleet. Musta tuntuu, että oikea kurssi olisi B1.1 eri opettajalla ja ryhmällä, sillä joitain kielioppiasioita en ole koskaan opetellut. Vaan saa nähdä onko sellaista kurssia tarjolla... Mielenkiinnolla odotan tilanteen kehittymistä.

Kävin nyt maanantaina suomenkurssilla esittelemässä itseni ja jättämässä sähköpostiosoitteeni,  jos joku olisi kiinnostunut kielitandemista. Kurssilla oli neljä nuorta naista opiskelemassa. No, saksalaisista ei ole vieläkään kuulunut mitään,  mutta itse kurssin suomalainen nuori opettajatar kysyi kahville näin suomalaisten kesken. Ihan kiva juttu sekin, vaikka saksankielen perässä menikin siellä käymään. :) Tällä hetkellä haluaisin tosi kovasti kielitandemin, koska tuo kurssitilanne on mitä on.

Olen erittäin turhautunut näihin mun epävarmoihin saksan opiskeluyrityksiin, mutta ei se mitään.  Hankin jo oman kielioppikirjan ja pahimmassa tapauksessa opettelen itsekseni. Toisaalta olisi todella mukava saada kurssikavereita,  joiden kanssa opiskella. Asd.

Tällainen avautumispostaus saksan opiskelusta! Mutta laitetaanpa loppukevennykseksi kuva suomalaisesta salmiakkihunajasta, jonka ostin Jenan joulumarkkinoilta!

Jänkhäkunkku! Oululainen kielten opiskelija oli myymässä hunajaa joulumarkkinoilla!

Vielen Dank und bis später!
Memmu

Kolmas viikonloppu ja shoppailureissu

Party-perjantai ja reissu-lauantai

Pikakelaus: perjantaina lähdin katsomaan vähän Jenan vaihtari-bile-meininkejä. Minulla tosiaan ei ole vielä montaa työpaikan ulkopuolista kaveria (jos näitä kämppiksiä ei lasketa), niin lähdin yksinään kohti Philomensaa. Ajatuksenani oli, että koska kyseessä olivat enemmän tanssi-pippalot kuin illanistujaiset, niin en alkaisi lähestyä mahdollisia kaveripoikia, jotta välttyisin väärinkäsityksiltä, vaan keskittyisin tyttöihin. Pääsinkin juttusille mukavan saksalaisen tytön kanssa ja hän esitteli minut kavereilleen ja näin. Mainitsin jossain välissä Suomessa olevasta poikaystävästäkin. Yhdellä vessatauolla tanssimisen lomassa sitten kävi kuitenkin ilmi, että ko. tytär tykkääkin tytöistä. Tämä ei ole minulle ongelma, mutta alkoi naurattamaan ylläoleva logiikkani, etten voisi poikia lähestyä, mutta tyttöjä :D Eihän sitä koskaan voi tietää kenestä se juttukaveri loppujen lopuksi on kiinnostunut! Ainiin, ja pitäisi melkein ottaa video hienosta ice-breaker tanssiliikkeestäni (jonka olen jossain leffassa tjsp nähnyt - täyttä huumorikamaa, eikä mitenkään vakavasti otettavaa noloilua). Mutta koska en voi ottaa nyt videota, niin löysin youtubesta about saman muuvin, paina tästä.

***

ERFURT! Lauantaina sitten lähdettiin kymmenen tunnin shoppailureissulle Erfurtiin, joka sijaitsee noin 50 km päässä Jenasta. Erfurt on Thüringenin pääkaupunki, jossa on n. 200 000 asukasta. Ihmiset asuvat paljon tiiviimmästi Saksassa kuin Suomessa (jos nyt vaikka verrataan väkilukuja ja pinta-alaakin niin Saksa: ~80,8 miljoonaa asukasta ~350 000 neliökilometriä kohden // Suomi: ~5,5 miljoonaa asukasta  ~300 000 neliökilometriä kohden). Erfurt näytti jo ihan keskisuurelta kaupungilta minun silmään, jotakuinkin Tampereen kokoluokkaa. Saksan erikoisuus Suomeen verrattuna on, että monista kaupungeista löytyy raitiovaunut. Suomessa kai vain Helsingistä (lasken naapurikunnat kuuluvan Helsinkiin, joten näin kärjistetysti)? Noh, ei enempää näitä "oikeita infoja" tähän. Tarina jatkuu:

Ajoimme kämppäkavereideni kanssa kolmekaistaisella moottoritiellä - Autobahnilla - Jenasta Erfurtiin ja jossain vaiheessa tajusin katsoa nopeusmittaria... 180 km/h!! Herranpieksut, kun alkoi sukat vipattaa jalassa, että ei ei onko tämä tervejärkisten hommaa istua näin nopeiden autojen kyydissä? Mutta onneksi liikennettä oli suhteellisen vähän ja tosiaan oli 3 kaistaa menossa samaan suuntaan, joten suht. turvallisilla vesillä oltiin. Ja kämppikset totesivat, että toiset ajavat vieläkin kovempaa. Päästyämme Erfurtiin, kävimme pienellä kävelykierroksella katsomassa kaupunkia ennen varsinaista shoppailua. Löysimme tiemme Petersburgin linnoitukseen.

Petersburg citadel

Oli aurinkoinen aamupäivä.

Löysin kiikun!

Kirkkoja pilkotti katukuvassa.

"Olehan japanilaistyttö itsekin kuvassa välillä!" -Aurinko häikäisee...

Linnan vieressä tehtiin geologisia tai arkeologisia kaivauksia. Tai puutarhatöitä. Ihan varmasti.

Kuvassa kaupunkin tuomiokirkko, jonka viereen rakentuu joulumarkkinat. Maailmanpyörä on osa joulumarkkinoita. Huom. missä lumi??

No poseerataan sitten taas, että päästään sinne kaupunkiinkin joskus.

Tällaisiksi kuvittelen aina saksalaiset talot. Hih.

Turisti-Memmu: Hei mä saan hevosen ja ratikan samaan kuvaan!

Erfurter Weihnachtsmarkt

Iittalan astioita alennuksessa!

Kahla on paikallisen posliinin tuotemerkki (nimetty kaupungin mukaan). Hox, Iittala!

Kaupungissa oli yksi silta, joka meni Gera-joen yli, mutta koska sille oli rakennettu taloja, ei jokea voi nähdä sillalta!

Sillalla. Krämerbrücke.

Juopuneen ritarin koju historiallisilla joulumarkkinoilla. Varsinaiset markkinat tuomikirkon edessä aukeavat vasta ensi viikonloppuna.

 

Löysin Nukkumatin!

 Ennen varsinaista shoppailua kävimme kahvilla/teellä. Minusta tuo teepussi näytti vähän Nukkumatin hatulta!

Kaupungin museo

Martti Lutherin patsas

Anger 1 on kauppakeskuksen osoite

Joulumarkkinakojuja Angerilla (ostoskatu).

Anger

Katu on leveä, koska raitiovaunut kulkevat siinä keskellä. Olisikohan tuo kauppakatu ehkä 500 metriä pitkä.

Ostin kivan pelin omaan kämppään.

Ja pelikortit.

Erfurtissa oli kaksi asiaa, jotka jäivät mieleen: käytiin hakemassa lihakaupasta täytetyt sämpylät, joissa oli _raakaa_ jauhelihaa. Siis mitä? (ja tietenkin myös suolakurkkua ja sipulia) Ja myös se, että joka kadun kulmassa (no oikeasti vain joka toisessa) oli joku kirkko. Aina eri kirkkokunnalle tai jollekin ja useampi. En tiedä oisko aina vallan vaihtuessa joku rakentanut kirkon, mutta näillä seuduilla tosiaan oli uskonpuhdistusta ja Martti Luther ja reformaatiota jne.

Shoppailu-saldoksi itselleni nousi jopa kolme paria housuja! Oh my! Ja en kyllä edes muista, että milloin olisin viimeksi ollut kunnolla ostosreissulla. Ennen kotiin lähtöä kävimme vielä historiallisilla joulumarkkinoilla, sillä oikeat avataan vasta viikon päästä. Joimme mukilliset Glühweinia (terästettyä glögiä) ja minä söin Flammkuchenin, joka on ikäänkuin ohut pohjainen pizza ilman tomaattikastiketta.

Olin kyllä ihan rättiväsynyt 10 tunnin reissun ja edellispäivän tanssimisen jäljiltä. Tämä sunnuntai onkin sitten mennyt siivotessa ja laiskotellessa.

Viikon olin töissä ja en kyllä muista tehneeni mitään erikoista - yksi ilta laulettiin singstaria kämppisten kanssa ja Ninan 99 Luftballons. Niin ja minulla alkoi saksankurssi! Mutta siitä lisää sitten seuraavassa blogi-päivityksessä.

Hyvää yötä ja viikon alkua!

<3: himoshoppaaja-memeli="" p="">