Lunta ja kuulumisia!

Joulu on taas...

Tässä on erittäin ennalta-arvattavasti unohtunut oman blogin päivittäminen, vaikka ideana oli kesällä laittaa ensihetkien kuulumiset heti Suomeen palattua. Lyhyesti kuulumiset: loppukesä meni kotoutuessa (kaihdan sanaa suomettuminen) ja syksy/alkutalvi gradun kimpussa Oulussa. Olen kuitenkin muutamat tekstit kirjoitellut tuonne BioPeople -blogin puolelle, linkit tässä, tässä, tässäkin ja tässä. 

Tällä hetkellä täytyy valitettavasti todeta, että otan ainakin joulun yli lomaa bloggailusta (kuten epävirallisesti jo puoli vuotta). On tullut nimittäin aika paljon kirjoiteltua tälle syksylle. Lupaan silti laittaa tänne heti, kun ehdin, niin vähän syväluotaavamman tekstin Saksan ajasta (ts. yhteenvedon), ehkä jopa vertailla kahta eri Erasmus-kokemustani toisiinsa. Gradun kirjoitusprosessistakin saatan jonkinlaisen tekstin kirjoittaa joko tänne tai BioPeoplen puolelle. Tulevaakin olen jo suunnitellut sen verran, että saattaa blogin ulkoasu muuttua ja kirjoitukset jaoteltua vähän paremmin omiin osioihinsa. Vaan se jääköön sitten ensi vuoden projektiksi!

Tällä viikolla Ouluunkin saapui kunnon lumikerros ja heti muuttui olotilakin paljon jouluisemmaksi <3 Toivottavasti löydän kaverin, jolta saa pulkkaa lainaan, kun tuo Oulun "ainoa" mäki on tuossa naapuritalon takana! Viime talvenahan näin pysyvää lunta ehkä sen kolme kertaa. Tuntuu siis ihan mukavalta, kun on oikea talvi, vaikka kyllähän tämä pimeys imee voimia. Onneksi pipari + aurajuusto -yhdistelmä glögillä kruunattuna rokkaa!

Vaan tässäpä tämä miniviesti, palaillaas ensi vuonna asiaan - Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2016 <3

Memmu

Kännykkäkuva revontulista Pyykösjärven yllä lokakuussa.

Tiedettä, seikkailumieltä ja Hyvää Juhannusta!

Kaksi viikkoa ja tämä typy on vihdoin kotona!

Tässä on kyllä taas ehtinyt vaikka sun mitä mahtua 10 päivään. Viime viikon perjantaina pelasin Monopolyä saksaksi sen verran vanhalla pelillä, että siinä oli vielä saksan markat käytössä. Lauantaina taaskin oli autoreissun vuoro Dornburgiin katsomaan kolmea palatsia/linnaa. Täältä Thüringenistä/Saksasta kun ei linnat lopu kesken! Kuten jo viimeksi kirjoitin, niin Thüringenissä on ollut aivan hirveän monta omaa pientä kuningas/herttuakuntaa. Kuulin kaverilta, että myös toisella puolella Saksaa on ollut monia linnoja ja mm. Reinin varrelta löytyy useita linnoja sen takia, että omistajat ovat pystyneet keräämään tullimaksuja/veroja laivalla matkustavilta.

Dornburgiin oli mukava ajomatka, vain joku 20 minuuttia. Perustiedot linnoista löytää täältä Dornburger schlösser (englanniksi). Totean vain, että linnat edustivat jokainen jotain eri tyyliä, ja vain kahdessa toimivat museot, joihin pääsi sisälle. Ensimmäinen oli Renesanssi linna, jossa mm. Goethe on käynyt. Tuli ihan mieleen joku kartano. Goethe viipyi siellä n. 10 viikkoa ja seinällä olikin herran kalenteri, johon jokaiselle päivälle oli merkitty eri vieras. Jälleen minua sivistettiin matkakumppaneiden johdosta - sillä olin kuvitellut, että Goethe on kuuluisa vain kirjailijana. Vaan ei. Goethe oli vähän joka paikan mies, tiedemies ja kirjailija. Hän keräsi kiviä, tutki kasveja ja itseasiassa löysi yhden luunkin ihmisestä! Kaverini totesikin, että yleisesti Saksassa ajatellaan, että Goethe on viimeinen saksalainen yleisnero, joka tiesi (mahdollisesti) kaiken kaikesta. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä tieteellistä tietoa, mikä oli tuohon aikaan saatavilla ja mitä oli jo tutkittu. Jos väite pitää paikkaansa niin en epäile Goethen vierailijoiden vaihtuvuutta, kun kaikki haluavat toisen neuvoja. Enää nykyaikana ei kyllä ole mahdollista yhden ihmisen tietää kaikesta kaikkea, sillä uutta tietoa tuotetaan jatkuvasti aivan mahdoton määrä, eikä yhden ihmisen aika voi mitenkään riittää kaiken lukemiseen/ymmärtämiseen ennen kuin lisää uutta tietoa on jo tuotettu!

Vaan nyt hieman kuvia linnoilta, varmaan netistä löytyy nätimpiä ja kauempaa otettuja. Suosittelen kyllä käymään! Linnat ovat aika lähellä juna-asemaakin. Ne ovat sijoitettu kallion kielekkeelle ja antavat parvekemaisen vaikutelman.

Orava-pensas

Kukkakuja

Saale-joki

Puu

Rokokoo linnalle johtava hiekkatie

Vanha linna

Rokokoo linna, näytti kyllä aikamoiselta Prinsessa Ruususen linnalta!

Kaikki tiet vievät Jenaan.

Käytiin siitä sitten vielä vähän matkan päässä Tautenburgissä katsomassa vanhaa linnantornia - jonka erikoisuutena on viisi seinää. Matkalla näkyi myös lampaita.

***
Samaisena viikonloppuna minulle esiteltiin hauska laji - geokätköily! Kyseessähän on siis ikäänkuin aarrejahti. Ihmiset piilottavat erilaisia kätköjä erilaisiin paikkoihin (kuitenkin sellaisiin, jossa ne eivät joudu ns. ulkopuolisten, tavallisten ihmisten ("jästien") käsiin vahingossa). Tähän tarvitsee GPS-laitetta, sillä jokaisella kätköllä on omat koordinaattinsa ja sen lisäksi tehtävä/vihje ratkaistavaksi. Geokätköilystä voisi kirjoittaa enemmänkin ja vaikka oman kokonaisen postin, mutta jos kiinnostaa, niin kaikki tarvittava löytyy www.geocaching.com

Kätköistä löytyy aina lokikirja, johon löytäjä kuittaa nimensä ja päivämäärän.

Kätköjä on eri kokoisia ja näköisiä, mutta kuitenkin jokaisen täytyy olla säänkestävä.

Lokikirja, saksaksi Logbuch

Myös kaupallisia kätköjä on. Esim. tekokivi

Kävin sittemmin myös yksinäni kätköilemässä ilman GPS:ää tässä kämpän lähistöllä. Muistomerkille on piilotettu kätkö...ja monta hämähäkkiä!

Friedensberg. Kätköltä oli mukava näkymä ja se oli piilotettu sinne jo 11 vuotta sitten. Tietenkin aina joku käy välillä tarkistamassa sen kunnon ja vaihtamassa uuden lokikirjan. Yksi geokätköilyn idea on, että kätkö johdattaa mukavalle/merkitykselliselle/kiinnostavalle paikalle.

***
Tällä viikolla olikin sitten työpaikan retreat Luisenthalissa, Thüringenin metsässä. Siellä oltiin 2,5 päivää ja ohjelmassa oli luentoja, aarrejahti, posterisessio ja vapaa-aikaa. Vapaa-ajalla minä kävin SAUNASSA ensimmäistä kertaa sitten lokakuun! Ai että rentoutui! Ja ihokin varmaan tykkäsi. Vaan eipä siitä sen enempiä. Olin 2 tuntia oman posterini edessä esittelemässä sitä ja voin sanoa, että jännitti!

Edustan.

Ja mitäs vielä? Duunia! Sateinen juhannus labrassa. Onneksi inkubaatiot. = ehtii kirjoittaa blogia ;)
No ei, vaan katsaus loppuaikaan, luvassa mm. maanantaina saksan koe; auts. :D Onneksi se on A2-tason koe, jonka tein jo Wienissä. Täältä puuttui se B1-kurssi, enkä tykännyt B2-kurssin opettajasta, niin menin kertaamaan (vapaaehtoisesti!) tuon A2:n. Sitten ensi lauantaina on minun jäähyväispiknik, jos säät sallivat ja sen jälkeen muutto. Plus kaikki labrahommat tietenkin ja osoitteenmuutokset jne. Ei haittaa, on jo ikävä kotiin! Mutta tuliaisia ei valitettavasti mahdu matkalaukkuun, saati sitten minulla riitä aika sellaisia etsimään ;(



Nyt vaan painetaan tämä loppupätkä päivä kerrallaan ja rastitaan tehtävälistalta yksi asia kerrallaan pois. Seuraavat terveiset kajahtavat sitten Suomen kamaralta!

Liebe Grüße und bis bald,
Memmu

Ainiin, unohdin aiemmin laittaa kuvaa, kuinka mä aina seurailen vuotaako pesukoneen hana! Ei ole lamppua katossa... Hämärää toimintaa ;)

 

Ainiin, tuli tässä yksi päivä pelattua Magiciä! En harmikseni ottanut Saksaan mukaan omaa pakkaa, kun en Wienistäkään löytänyt kuin yhden pelikaverin. Vaan olipa kokemus pelata saksankielisillä korteilla! Heh! Cage of Hands.

Viimeinen kuukausi Saksassa

Grüsse aus Jena!

Täällä sitä alkaa pikkuhiljaa iskemään tajuntaan, että "Kappas, kuukauden päästä sitä ollaan jo kotikonnuilla!" Ei voi muuta sanoa, kuin "Jee-ee!" (jatkuu kaikuna äidin jee:nä). Kyllä Saksa on kiva maa ja täällä riittää paljon ihmeteltävää ja edelleenkin kielitaidossa on sitä parantamisen varaa, mutta kuten jo kerran Wienissä totesin... mää oon suomalainen, tarkemmin kajjaanilainen. Ok, ehkä vähän myös oululainen nykyjään. Voih. Ja kuten jo kerran Wienissä ollessani totesin, niin taitaa etäisyys isänmaahan lisätä kontrastia vaaleanpunaisissa ruusulaseissa, sillä tuntuu, että moni käytännön asia olisi Suomessa paljon helpompi. Tällä kertaa ulkomaanreissulleni sattui myös eduskuntavaalit ja yllätyksekseni huomasin olevani poliittisesti "valveilla". Käytin yhdestäkin työpäivästä melkein puolet hallitusneuvottelujen seuraamiseen! Huh huh... Ja vielä kaksi vuotta sitten olin vain "lätkätyttö90" - lainatakseni veljeni sanoja. Kyllä etäisyys omaan arkeen muokkaa ihmistä joko suuntaan tai toiseen, mutta toivottavasti omassa tapauksessani vain parempaan eli että olen enemmän perillä kotimaan asioista.

Jos joku ehti edellisen postin aikana jo huolestua, että olenko täysin masentunut Saksaan, niin en ole. Tällä hetkellä alkaa vain stressi painaa niskaan, kun on tajunnut, että viimeistä kuukautta viedään ja viimeisiä gradukokeita eli nyt pitäisi laittaa tärkeysjärjestykseen ne merkittävimmät kokeet. Vaan tässä on vielä laitoksen virkistyspäivät (2 yötä) Thüringenin metsässä välissä ja muuttohässäkät. Joten pahoittelen jo etukäteen, jos ei ala tyttärestä kuulumaan hetkeen mitään! Vähitellen alkaa myös iskemään se totuus, että uusille ystäville täytyy sanoa heipat, mutta kuten Wienissä, niin ne heipat ovat enemmänkin "nähdään myöhemmin!"-luokkaa. Ja kyllä tässä on jo alkanut tulla Oulun/Kajaanin/Suomen kavereitakin ikävä! Päässä sykkii ajatus, että josko tämä nyt olisi se viimeinen ulkomailla asuminen, ettei tarvitsisi aina vaan potea koti-ikävää. (Mummuille terveiset!)

Jos nyt sitten taas näitä positiivisia kuulumisia; meillä oli oman tutkimusryhmän virkistäytymispäivä viikko sitten keskiviikkona ja menimme about puolen tunnin bussimatkan päähän Wolfersdorfiin linnaa katsomaan. Ennen remonttia kuitenkin joimme kahvit ja söimme kakkua. Huomasin, etten pidä unikonsiemenistä tehdstä kakusta. Linnalla asui myös Lucy-kissa, joka oli oikein sievä ja lihava kissarouva. Ei arastellut yhtään ja tuli oikein allekirjoittaneen syliin asti rapsuteltavaksi (kahvipöytään). Ilmeisesti kyseinen kisu puhui suomea, kun vastasi "kiss"- kutsuuni. Tietenkin kollegani ihmettelivät miksi pyysin kissalta pusua!
[Edit; Siis ennen opastettua kierrosta, eikä remonttia :D Linna oli puoliksi remontin kourissa, joten ajatusvirheestä jäi tuonne tuo remontti sana]

Itse siellä linnassa kierroksen aikana oli remontti täysin kesken. Osa huoneista oli jo kunnostettu entiseen loistoonsa, mutta osaan ei päässyt, kun tyyliin lattia puuttui tjsp. Linna itsessään ei ollut ihan Wartburgin luokkaa, mutta sellainen kartanotyyppinen. Ilmeisesti Thüringenin alueella on asunut monta kuningasta/herttuaa/paronia ja tällaiseen tilkkutäkki-hallitsijuuteen on päädytty, kun on haluttu jakaa maat kaikkien lasten eikä vain ensimmäisen poikalapsen kesken. Sitten tietenkin alueella on aikoinaan sodittu ja myös kaikki vaakunat yms. on tästä perintönä. Ne muistuttavat paljolti toisiaan ja osa on jo unohtunut. Linnan opaskierroksen jälkeen menimme vielä n. kilometrin päähän grillaamaan makkaraa ja syömään sitä sämpylän välissä. Oli oikein leppoisa (ja kuuma!) päivä. Osa porukasta lähti 14 km vaellukselle, mutta minulle riitti auringossa loikoilu, eikä nestehukan riski houkuttanut.

Viime viikolla kävin myös hakemassa pesukoneeseen uuden tiivisteen, kun alkoi vuotamaan tuo hana/letku yhdistelmä. Eli vihdoin, kun sain hanan vaihdettua talonmiehen avulla, niin sitten lattia alkoi tulvimaan... Vaan eipä hätiä mitiä! Uusi tiiviste ajaa oikein hyvin asiansa ja lattia säilyy jälleen kuivana! Mission accomplished!


***

Töitten suhteen sattui kamala kontaminaatio, jolloin tärkein koe viivästyy = stressi kasvaa, kun aika meinaa loppua kesken! Nyt täytyy olla kyllä oman elämänsä supersankari. Ja sitä kyllä olin viime lauantain Leipzigin reissulla:

Menin ESN:n kanssa päiväreissulle Leipzigin eläintarhaan, joka oli muuten yllättävän iso! Kaikenkarvaisia eläimiä ihmettellessä meni se kolme tuntia auringon paahteessa. Nyt on rusketus pinnassa. Kuitenkin taisi nestehukka vaivata, kun väsytti kokoajan. Silloin, kun enää eivät eläimet jaksaneet kiinnostaa, niin opettelin niiden miniä saksaksi. Esimerkiksi mangusti on saksaksi Erdmännchen eli maaihminen. Heheh!

Oli kivaa jne, en nyt ala jokaista eläintä luettelemaan, kuten joskus viisi vuotiaana.

Kotimatka olikin sitten oman arjen sankarin seikkailu. Jumantsuikka! Yhden kerran piti junaa vaihtaa Altenburgissa Leipzig-Jena välillä, niin hemmetti kaikki junat olivat myöhässä! Sitten Altenburgissa huomattiin, että meillä oli pari tuntia aikaa ennen meidän junaa odottelua. Siis mitä! Noh, lähdettiin käymään pitsalla, ettei hermot menisi, vaan maha kiitti. Noh, tultiin takaisin juna-asemalle vain huomaamaan, että jatkoyhteys olikin peruttu. Uudestaan: SIIS MITÄ! Tähän voisi muutamat ärräpäät saksaksi laittaa, vaan olenpa laittamatta. Meitä oli neljän hengen seurue ja vähän otti päähän. Laskettiin, että jos odotetaan seuraava juna, että mentäisiin Gößnitziin ja sieltä sitten vielä jatkoyhteys, niin seuraavalla myöhässä olevalla junalla myöhästyttäisiin ko. jatkoyhteydestä ja saataisiin taas oottaa pari tuntia viimeistä junaa Jenaan.
...epätoivon alkaessa jo nousta mieleen, soitti onneksi eräs seurueemme konkari meille autokyydin Jenasta. Autoa tarvitsi vain odottaa tunti, jonka jälkeen kotimatka kestäisi tunnin. Huh. Sentään saman päivän aikana pääsisi asunnolle turvaan. Eipä siinä. Seuraava haaste oli yrittää nostaa kanssamatkustajien mielialaa. Ehdotin, että pelataan hirsipuuta saksaksi, kun ei kerta pelikortteja ole mukana. Yllättäen hirsipuu oli ihan hauskaa, vaikken kyllä osannut niitä sanoja, joita muut ehdottivat. Kun kyllästyttiin siihen, niin alettiin harjoittelemaan joitain perusjuttuja itsepuolustuksesta, kun yksi matkalaisista on konkari. Siinä sitten oltiin niin innoissaan juna-asemalla, ettei huomattu muiden ihmisten ihmetteleviä katseita, eikä huomattukaan, että "ai himpskatti, pitikö meidän odottaa aseman eessä eikä laiturilla?!"

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Pitäisi vielä saada kuskille toimitetuksi suklaarasia, niin asia olisi pihvi. Alla sekalainen kokoelma eläimellistä menoa:

Nemoa etsimässä

Pääsykoekirjan pallokala

Viidakko-Memmu

Jungleboogie

Junassa en halunnut, että kaverit piirtäisivät naamaan ja ottaisivat minusta nukkuessa hassua kuvaa. Päätin siis itse päättää kuvan hauskuuden. Tosin huomasin, että karvaisena versiona olen kuin ilmetty Pedro-veli!

Jou jou, kiire-Memeli

100s teksti

OHO.
Tätähän olisi melkein syytä juhlia, että olen jaksanut/muistanut kirjoittaa näinkin monta tekstiä vuosien varrella (eli verrattain vähän, jos katsotaan "oikeiden bloggareiden" blogeja) ulkomaanreissuista käsitöihin ja enimmäkseen random kuulumisiin. Wau. Paljon on jäänyt posteja ihan vain ideatasollekin ja paljon on ideoita jo tulevaisuuden varalle, kunhan ensin kotiudun reilun kuukauden päästä Suomen kamaralle. Olisi hyvä opetella valokuvauksen alkeet näitä ideoita varten, mutta ehkä se jää myös ideatasolle ja blogi pysyy samantasoisena "harrastelijablogina". Heh. No enpä ole ikinä mitään mainostanutkaan niin, että siitä olisi saanut rahaa, niin samapa tuo.

Tällä hetkellä minulla on menossa vähän synkenpi kausi/viikko, joten tunnen kyllä hieman piston omassa tunnossa, kun en sadannen blogipostin kunniaksi kirjoita mitään ihmeellistä ja piristävää, onnea tihkuvaa postia. Tuntuu, että kaikki asiat ottavat päähän. Muun muassa Suomen politiikka ja poliitikot ottaa päähän #koulutusmunaus. Omat solut ottaa päähän. Kloonaus ottaa päähän. Stressi ottaa päähän. Myös kaverin stressi ottaa päähän. Argh! Onneksi valoa näkyy tunnelin päässä ja tulevaisuuden suunnitelmat alkaa hahmottua (jee!). Aina, kun tuntuu oikein pahalta, niin lainaan työkaverin kuulokkeita ja laitan Jartsan soimaan (hihi). Tämmöstä tänne.

Vielä viime viikolla oli hyvä fiilis ja ihastelinkin, kun eräs kaverini Miska soitti kitaraa niin hirveän hyvin. Sen voi laittaa listalle "asioita, jotka joskus opettelen kunnolla". Totesin Miskalle, että joo, kyllä mä osaan Paranoidin alkuriffin, kun hän kysyi soitanko minäkin. :D Harmi vaan, etteivät naapurit arvostaneet kitaran soittelua, kun meiltä unohtui ajankulku ja hiljaisuus oli jo alkanut... Hups, vaan ei sitä aina hoksaa!

Tällä viikolla työkaverit ovat kyllä mukavasti vetäneet mukaan sosiaalisiin tapahtumiin, niin ettei ole täysin päässyt märehtimään rauhassa omassa synkkyydessä. Me käytiin keilaamassa torstaina ja keskiviikkona oli Juulian synttärijuhlat tuolla toisella puolella Jenaa, jossa en ollut vielä koskaan käynyt. Nyt viikonloppuna olisi yhden kaverin läksijäiset ja ensi viikon lauantaina päiväreissu Leipzigin eläintarhaan. Jep, kyllä tämä tästä vielä onneksi kääntyy. Sitten ensi kuussa odottaa myös koko instituutin virkistyspäivät (tjsp) jonne pitää tehdä ihka ensimmäinen tieteellinen julisteeni. Sitten loppukuusta on edessä muuttohässäkät ja oman projektini esitys, jossa käyn läpi, mitä olen 8 kuukaudessa saanut aikaan. Tällä hetkellä koko esitys hirvittää, kun tuntuu ettei ole tarpeeksi tuloksia, vaan hei - tää on tiedettä!

Tässä vielä kissavideo, hymy pyllyyn!

T. Memeli
PS:

BÄÄ!

Euroviisut ja odottelua

Heja Sverige! https://www.youtube.com/watch?v=5sGOwFVUU0I

Täällä on nyt enemmän tai vähemmän ollut solujen kasvamisen odottelua työrintamalla, joten ei siitä sen enempiä...

Maanantaina kävin kolmatta kertaa Jenan SciencePubissa, jossa tällä kertaa oli aiheena meriorganismit (plankton) ja kemialliset viestintämolekyylit. Luento oli ihan mielenkiintoinen, mutta olin kyllä täysin väsynyt pitkän päivän (ja saksan kurssin) jälkeen. Onneksi luennoitsija oli kunnon vitsiveikko ja näytti myös videonpätkiä, missä uros-plankton ajelehti veteen piirrettyyn nais-planktonin feromoni jälkeen. Video oli siis kuvattu mikroskoopin avulla ja siinä heti jälkeen osuessaan uros vetää pari kärrynpyörää ja lähtee salamannopeasti seuraamaan jälkeä. Syykin tuli hetkessä selville, sillä kyseinen plankton laji parittelee vain kerran vuodessa, koska naaras kerää pussiinsa spermaa varastoon. Siinä oli uroksella pää ihan sekaisin. Linkin takaa löytyy video, joka on ikävä kyllä kuvattu vähän kauempaa, jolloin hauskaa pyrähdystä ei samalla tavalla huomaakaan. Olisi kyllä hauska, jos Oulussa aloitettaisiin samanlainen konsepti, jossa opiskelijat pääsisivät tutustumaan tieteenrajojen yli tutkimukseen hieman popularisoidulla luennolla. ;)

Alunperin minulla oli tarkoitus mennä täksi viikonlopuksi käymään Prahassa kavereiden kanssa autolla, vaan he olivat reissulla kolme yötä ja itsellä olisi ollut varaa lähteä vain yhdeksi yöksi (piti tulla käymään töissä vkl). No, pääsin sitten täällä Jenassa kokemaan Euroviisu-bileet, jonne pukeuduin porukoiden innoittamana saksalaistyyliin ja kannustin Saksaa. Tosin nämä tällaiset perinteiset Alppityyliset vaatteet pätee myös Itävaltaan, joten se oli varalla. Kuinkas sitten kävikään? Saksa ja Itävalta sijoittuivat finaalissa viimeiselle sijalle tasan nollalla pisteellä! Ei voi mitään. Tässä kuitenkin vielä heidän esityksensä; Saksa & Itävalta.

Euroviisu-Memmu tomerana

Letitin tukankin ihan "Lehmitytön" tapaan: http://www.idirndl.de/215/frisur-des-tages-milchmadchen-zopf/

Täytyy vielä Euroviisuista sanoa, että hassua, kun nykyään Azerbaitsanin ja kumppaneiden lisäksi AUSTRALIA, joka on ihan täysin eri mantereensa, osallistuu kilpailuun. Nice. Oli hyvä biisi kuitenkin.


Liebe Grüße,
deutsche Memmu

Kuvakollaasi

Töi töi töi, rai rai rai

Kiirettä on piisannut töissä ja oon parhaani mukaan yrittänyt katsoa Suomen pelit jäkiksen MM-kisoissa. Pikakelauksena parin viikon kuulumiset: vapun alla käytiin työporukalla pelaamassa biljardia ja leikkimielisesti pelattiin tiimeissä Saksa vs. muu maailma. ;) Itse vappuna oli luvassa electroswing-bileet, jotka olivat kuitenkin pettymys, sillä luvattu live-piano oli kuin olisin itse ollut pimputtamassa. Täällä on ollut hyvinkin kesäiset kelit ja olen käynyt pelaamassa lentopalloa keskiviikkoisin. Viikonloppuisin on ollut ohjelmassa Erfurt Nipsun kanssa ja työkavereiden kanssa päiväreissu Dresdenissä.Sitten täällä oli pari päivää Stuttgartista Liisa poikaystävineen vastavierailulla. Että vilskettä piisaa! Laitetaanpas hieman kuvakollaasia, kun ei ehdi/jaksa kirjoittaa kuulumisia :D Katsotaan sitten, kun taas rauhoittuu tämän tyttären kalenteri.

Jäkistä töissä

Jäkistä kaverin luona

Mun eka "belfie", kun kerran oli niin kuuma työpäivän jälkeen, että oli pakko nakata mekko päälle. Plus etten ollut ehtinyt pyykätä...

Lentopallokenttä

Saalea yhdeltä pyöräreissulta

Pyöräreissulta

Pyöräreissulta

Työmatkalta

Katkesi ketju

Frühlingsmarkt ja livebändi

Frühlingsmarkt

Frühlingsmarkt

Erfurt, siellä sattui olemaan mielenosoitus ja "miljoona" poliisia joka paikassa. Seuraavana päivänä oli Jenassa jalkapallo-ottelu ja taas poliiseja kaikkialla, niin aloin jo tulla vainoharhaiseksi. Mutta ainakin täällä riittää poliiseja kaikkialle. Ja parempi enempi kuin vähempi.

Erfurt, Myllymuseo

Erfurt, Martti Lutherin ensimmäinen kirkko, johon meni munkiksi tjsp.

Erfurt

Erfurt

Marian Domin portailla

Väsy!

Jentower

Dresdenissä

Liisan tuliaiskori Etelä-Saksasta!

Thüringenin maisemaa

Meme

Leuchtenburg

Historiallinen Rathaus, Frühlingsmarkt

Käytiin pari kertaa järvenrannallakin! Tosin kaikki järvet Jenassa on "yksityistetty" ja ruojat pyytää pääsymaksuja uimisesta! (Tosin en uinut, mutta rannallekin piti maksaa)

Fuchsturmilta maisemaa

Fuchsturmin maisemaa

Käytiin "vaeltamassa" 10 km mäkien päällä Helatorstaina

Vaellusporukka

Kukkia Dresdenissä

Dresdenin pääkirkko

Juristitalo

Oopperatalo

Lisää kukkia äitille ja mummuille

Kruunupää, jee jee! Raidat leventää :)

Frauenkirche

Dresdenin läpi virtaa Elbe

Leuchtenburg, Kahlan lähellä

Lammasparvi Fuchsturmin lähellä

Että tämmöistä! Ei tullut ihan järjestyksessä kuvat, mutta nyt ei ehdi paremmin laittamaan! Palaillaas viimeistään ensi kuun puolella ja vihoviimeistään heinäkuussa! Ts. ostin eilen/toissapäivänä lentolipun Suomeen 4.7.! JEE <)

Terkkuja,
Stressi-Memmu

PS: Hyvä, kun oon viimeiset puoli vuotta arponut, että sinuttelenko vai teitittelenkö yhtä naista täällä töissä. Aina välistä on mennyt toisin ja välistä toisin. Täällähän on siis saksalaiseen tapaan tapana (heh heh) teititellä. Vaan enpä taida enää teititellä ko. emäntää, kun hän tulee hiplaamaan minun hiuksia, kun istun tässä tietokoneella :D Onkohan rouva kenties alitajuisesti adoptoinut minut? Oon jo aikuinen!! :D No hyvällä mielellä niinkuin aina. Kiva, jos hiukset on niin hyvännäköiset, että niitä pitää tulla koskemaan :D