Interrail 2016 part 2.

Jatkuu...

Pitkä jonotus vesisateessa!

Day 7: München

Aamulla oli hieman väsynyt olo edellisillan ilmaisfestarien jälkeen ja edellisenä iltana oli ollut puhetta yhden Martin kaverin kanssa, jos mentäisiin yhdessä Deutsches Museumiin. Martti itse oli töissä koko päivän. Vaan onneksi tämä kaveri perui, koska en olisi jaksanut lähteä museoon heti aamusta. Nautin omasta seurastani ja joutessani varasin hostellin Ljubljanasta, kunnes lähdin viettämään sadepäivää yksin museoon. Jonotin 45 min turistien kanssa vesisateessa, mutta onneksi takanani oli mukava humanistinainen koululaisen kanssa, joten aika meni nopeaa saksaa puhuen. Hän oli innoissaan tavatessaan suomalaisen ja kertoi itse olevansa muuttamassa Prahaan. Jotenkin tuli erittäin kansainvälinen olo. Sisällä museossa tuli muistutus, että olemme Saksassa, sillä kanttiinista olisi voinut ostaa olutta muiden virvokkeiden lisäksi!

Museo-selfie

Ennen museota olin ostanut vääränlaisen metrolipun ja meinasin melkein joutua kontrolloiduksi! Pelottava DB-mies! Mutta "oveluuttani" selvisin. Adrenaliiniryöpyn jälkeen jalat meinasivat pettää, mutta pääsin perille museoon hyvin. Siis aivan käsittämätöntä miten tuollainen tahaton pummilla matkustaminen vie hermot. Olenkohan liiankin lainkuuliainen...

Illalla hengailtiin rauhassa Martin luona ja katsottiin netistä Kajaaninlinnan räjäytys livenä! Taisi olla tullut jo hieman koti-ikävä :D 

Day 8: München-Ljubljana

Aamulla metro oli myöhässä, mutta onneksi niin oli minun junakin. Matka Münchenistä Salzburgiin meni nopeasti, kun oli mukava 28 v nainen samassa vaunussa niin juteltiin saksaksi. Se Münchenissä aiemmin tapahtunut ostoskeskuksessa ammuskelu oli tapahtunut sen mäkkärin lähistöllä, missä hän yleensä käy lounaalla! Aika pysähdyttävää... Mutta onneksi hänellä oli sinä päivänä ollut vapaapäivä.

Tähän mennessä reissua olin joka päivä puhunut varmaan vähintään tunnin saksaa! Sitten Villachiin asti oli mukava syyrialainen nainen seurana, edelleen puhuin vain saksaa. Tällä välillä tuli upeita vuoristokyliä vastaan, tosin vuorten huippuja ei näkynyt, koska oli sateinen sää ja pilvistä - mutta onneksi vuorten laaksojen kylät näkyivät. Oli aika pieni olo.

Itävallan Villachissa vaihdoin Ljubljanaan menevään junaan ja tapasin kolme irkkua. Tässä vaiheessa minun kavereiden tapaamismatka muuttui enemmän "oikeaksi interreiliksi", sillä matkakumppanini haisivat viinalle ja kuuntelivat täysillä musiikkia. He olivat myös reilaamassa, yllätys yllätys, mutta hieman nuorempia ja villimpiä kuin minä. Ljubljana oli oikeastaan minun reilini ensimmäinen ja ainoa kaupunki, jossa en ollut vielä käynyt. Itse asiassa en ollut koskaan aiemmin käynyt Sloveniassa! Perillä Kasperi haki minut autolla ja nakkasi hostelille lepäämään eväiden kanssa. Illalla tutustuttiin kaupunkiin ja käytiin syömässä Burekia! Tämä on sitä paikallista baari-illan jälkeistä mässyä, kun taas suomessa haetaan pizzaa tai kebabia. Oli hauskaa ja kaikki Kasperin kaverit puhuivat more or less englantia minun kanssa, tosin itse Kasperilla loppui kielitaito loppuillasta. [Minä: I don't understand slovenian! -Kasperi: !"#!¤##¤%%#"%!¤#"¤ ah f*ck it.] Haha!

Jokirotta - majava rotan hännällä!

"Esi-Alpit" näkyvissä!

Kaupungin läpi virtaava "joki", joka on kanavan kokoinen.

Day 9: Ljubljana

Majoituin tosiaan hostellissa ensimmäisen ja ainoan kerran matkani aikana. Varatessani huonetta kuvittelin meneväni naisten dormiin. Noh, olin sitten 4-hengen sekahuoneessa ja tietenkin ainoa nainen. Tämä aluksi hermostutti minua, mutta tutustuin kahteen huonekaveriini ja puhuin taas saksaa, koska allani nukkui saksalainen poliisimies. Aamulla käytiin saksalaisen ja amerikkalaisen  kanssa aamupalalla. Oli jotenkin erittäin interrail-tunne, kun tutustui täysin tuntemattomiin ihmisiin. Amerikkalainen oli jättänyt työnsä ja lähtenyt vuoden mittaiselle maailman ympäri matkalle, jonka loppumetreillä hän oikeastaan oli. Sitten käytiin kävelemässä Ljubljanan linnalla. Oma kaverini Kasperi oli vielä tyttökaverinsa luona toipumassa aiemmasta illasta. Hostellin pojat naureskelivat minulle aamupalan jälkeen ja minä sain toimia seurueen johtajana, koska molemmat miehet olivat niin päättämättömiä. Miehet, duh! Seuratkaa emäntää sitten, prkl! :D

Ljubljana

Sitten kahden aikaan Kasperi ja Kaija tulivat ottamaan minut auton kyytiin ja lähdettiin pois Ljubljanasta heidän kesämökilleen syömään slovenialaista ruokaa. Meinasin kuolla ähkyyn <3 Nom nom!

Vuoristomaisemaa

"Petka"

Sieltä tehtiin vielä mutka Slovenian kuuluisimpaan turistikohteeseen Blediin eli järven rannalle. Oli nättiä, mutta kaikki olimme ihan tajuttoman väsyneitä! Ja paikalla oli ihan liikaa turisteja. Onnistuin kuitenkin rajaamaan heidät pois kuvistani ;)

Illalla kävin vielä kävelyllä saksalaisen kanssa, sillä amerikkalainen oli vaihtanut hostellia. Hän kertoi jostain ihmissuhdekirjasta, jossa kerrottiin kuinka meidän sukupolvemme harrastaa kertakäyttöastioiden lisäksi kertakäyttösuhteita (näin kärjistetysti). Ideana siis se, että kun jokin menee rikki, niin sitä ei enää edes yritetä korjata vaan nakataan menemään. Kulutusyhteiskunta-sukupolvi. Tämä laittoi minut myös pohtimaan ihmissuhteita ja meillä oli aika hyvät keskustelut aiheesta (saksaksi, hieman haastavaa). Lisäksi hän tarjosi radlerit, mikä oli minusta vähän omituista. "In Finland the woman pays for herself!" 

Day 10: Ljubljana

Viimeinen päivä Ljubljanassa. Kasperin täytyi olla töissä, joten edessä oli turistipäivä yksin. Oli mukavaa, kun pääsi kunnon interrail tunnelmaan eikä mixed dorm säikäyttänytkään minua. Aamulla kävin ainoana asiakkaana katsomassa kissoja Cat Caffeessa.

Tuonne se kaveri juoksi!

Sitten ostin postikortteja ja kävelin kuumuudessa. Kävin kirppiksellä ostamassa paidan ja hameen 4 eurolla. Sitten vielä lounaskahvit Kasperin työpaikan vieressä ja välikooma hostellilla. Kasperi oli töiden jälkeen liian väsynyt lähteäkseen enää mihinkään, mutta poliisimiehen tilalle oli tullut uusi ranskalainen mies, joka tarjosi minulle oluen ja me käytiin Burekeilla. Oikein mukava päivä ja sain kortitkin postitettua. Ihan ihmeellisiä nämä eurooppalaiset miehet, kun olivat aina tarjoamassa naisille. Tajusinpa myös, että matka oli nyt yli puolen välin ja enää on Wienin loma jäljellä! Jee! Reissaaminen alkoi jo väsyttää :D

Romanttinen Ljubljana

Days 11.-17.: Wien

Keskiviikosta maanantaihin! Vienna Weekly Wednesday keskiviikkomiitti järjestettiin toiveideni mukaisesti Bricks;ssä. Se oli edelleen minun lempibaari Wienissä, koska keskiviikot ovat kukkaismusiikkipäiviä - the Beatlesiä yms yms rokkia! Keskiviikkona vain satoi koko päivän ja silti palloiltiin ympäri Wieniä. Käytiin lounaalla syömässä Schnitzeliä (minun lempipaikka Neubaugasse 52 oli kiinni ja ihmiset lomalla, buu!) ja illalla perus-wieniläinen kioski-Käsekreiner ennen Bricksiä.

 

Hieno idea! Tuo kirja ja ota toinen tilalle! Vähän kuin kirjastokaappi!

Uusi ratsu! Eikä ketään haitannut,että ainoat kenkäni reissulla olivat sandaalit ;)

Kukkaistyttö iltaa varten

Torstaina meillä oli oma Erasmus2013 Reunion Nikon luona, missä muutenkin yövyin perjantaihin asti. Sain pyykit pestyä siellä. Itse jälleennäkemisestä ei ole paljoa kuvia. Meitä piti alunperin olla 8/10 kaveriporukasta tulossa, mutta 2 eivät päässeetkään lopulta tulemaan Wieniin ja yksi teki meille oharit. Eli lopulta meitä oli 5/10 siellä, mutta hauskaa sitten senkin edestä! 5/5! Torstaipäivä meni palloillessa geokätköilyn merkeissä, tosin auringon paisteessa. Sitten näin myös Peggyn, joka oli myöhässä. Illalla tein italialaisille pizzan :'D Pojat pelasivat Mariocarttia ja minä jouduin valtaamaan Nikon sängyn, kun he eivät tehneet sohvalle tilaa. Yöllä ilmeisesti tinttasin sitä naamaan, kun hän yritti herätellä, että nyt olisi sohva vapaa. VOI EI! :D No onneksi en kovasti lyönyt.

Kävin moikkaamassa Tantoria! Kuvan ottamisen jälkeen huomasin tuon laatan, jossa kiipeileminen kielletään, se oli uusi!

Perjantaina menin Liisan luo ja voi että <3 hän ja hänen avomiehensä ovat kyllä ihania! Tykkäsivät kovasti mummoni kutomista Kainuu-villasukista ^^ ja muutenkin vein eri paikoissa kavereilleni tulijaisiksi villasukkia ja salmiakkia eli tapasin erittäin iloisesti yllättyneitä ihmisiä!
Me kävimme parin heidän kaverinsa kanssa kävelemässä kaupungin katuja ja löydettiin hylätyt ostoskärryt, joilla sitten hieman kisailtiin... varovasti ja fiksusti tietenkin! Loppu viikonloppu menikin Neusiedlerseellä Unkarin rajan tuntumassa heidän toisten kavereidensa kanss! Tuli jälleen puhuttua paljon saksaa ja rentouduttua järvellä! Syötiin unkarilaista gulashia ja pelattiin sananselityspeliä - saksaksi. Minä olen kyllä aika ylpeä, että vaikka ehti olla n. vuosi taukoa Saksasta asumisesta ja no ainakin puoli vuotta etten ollut kenenkään saksalaisen kanssa jutellut, ennen reiliä, niin tosi hyvin arvailin vaikeitakin sanoja ja myös selitin hyvin! *taputtaa omaa selkää*

 ***************************************************************************

Vähän myös Sachertorttua naamaan!

Kaiken kaikkiaan erittäin ajatuksia herättävä reissu. Ihania ihmisiä maailmalla, vanhoja kavereita. Ensimmäistä kertaa sanoin suoraan Liisalle ja Nikolle Wienissä, että "ensi kertaan!" ilman, että olisin yhtään epäillyt tulenko vielä käymään Wienissä. Näillä näkymin ainakin kerran kahteen vuoteen kuuluu Wienin reissu :)  Oli myös hyvä päästä yli terroriuutisten aiheuttamasta pelosta. Iskuja voi sattua missä vain, mutta ei me voida elää elämäämme pelon vallassa - se syö liikaa energiaa kaikesta muusta. Ja jos ei uskalla mennä mihinkään, niin monet kauniit paikat jää näkemättä. Tulen kyllä varmasti jossain vaiheessa käymään uudelleen interreilillä - yksin vai yhdessä, se jää nähtäväksi :)

Liebe Grüβe,
Memmu