Viikonloppu

Ympäristön kartoitus!

Lauantaina oli jo helpompi hengittää, kun nenä ei vuotanut koko aikaa. Kyllä nyt ollaan jo voiton puolella taudin suhteen. Kävin vähän kävelemässä tuolla keskustassa lauantaina ja pistäydyin myös Jenan Fyleettisessä museossa (opiskelijoille sisäänpääsy hintaan 1,5 e - not bad). Museossa on asiaa evoluutiosta (Darwinin evoluutioteoria) ja sitten myös lajiutumisesta. Ainut huono puoli museossa on, että aivan kaikki on saksaksi, joten silloin kun keskittymiskyky ei enää riitä lukea enemmän tai vähemmän tieteellistä popularisoitua tekstiä niin voi ainoastaan ihastella täytettyjä eläimiä, ötököitä, koralleita, rapuja, lintuja jne. Kuvia museosta ei saanut ottaa, mutta jos puhut saksaa ja evoluutio yhtään kiinnostaa (perusbiologiajutut, mutta itsellä on vaikea sanoa, että mikä on enää perus, kun on näitä joutunut opiskelemaan), niin voin suositella ko. museota. Seuraavaksi, koska kuvat kertovat enemmän kuin sanat, niin ohessa kuvia kävelyreissulta (museossa ei saanut ottaa *ilmaiseksi* kuvia).

Pikku-joki.

Pikku-joki toiseen suuntaan. Ei puro.

Leikkikenttä.

Seurasin tätä "jokea" keskustaan.

Kivoja rakennuksia.

Volkshaus.

Kukkuloita näkyvissä!

Keskustan ostoskeskus.

Keskustan yliopiston yksikkö.

Mäkiiiiiiii~

Kovin montaa suojatietä ei ole tullut vastaan, mutta tämän yhden tien varrella on useampikin, Kuvassa kaupungin vanha portti, kävelykatua ja kirkko.

Kaupungin vanha portti, pala kaupungin muuria ja vartiotornia.

Huumorilla otettu kuva - samaa yläastetta käyneet kaverit saattavat muistaa kuinka vitsailtiin Kajaanissa sijaitsevasta saman nimisestä paikasta, joka sijaitsi Lehtikankaalla. 

Kävelykadun pätkä.

Historiallinen kaupungintalo ja markkinatori (jossa oli myyjiä paikalla tuossa edessä).

Gasthaus zum Roten Hirch

Phyletisches Museum Jena

Keskustan katu Stadtzentrumilta Ernst-Abbe-Platzille. Kivoja puita!

25 vuotta Berliinin muurin murtumisesta.

Sunnuntai olikin sitten enempi ympäristön ihmettely päivä, kun käytiin läheisellä "näköalatornilla" Fuchsturmilla. Sieltä näki Jenaan, mutta itse Jenan (minulle) päämaamerkki Jentower jäi kukkulan taakse piiloon, joten kaupunkiin tiirailun sijaan katselin läheiseen kylään ja ihastelin ruskan viimeisiä vaiheita (vaikka osa lehdistä onkin jo tippunut). Reissun jälkeen käytiin vielä mutka ihmettelemässä keskustassa. Ja jälleen kuvia, koska. Kuvia.

Tältä kohdalta pääsi joko vaellusreiteille tai sitten suunnistamaan Fuchsturmille.

Kukkuloita kukkuloiden takana.

Parkkipaikka.

Tosi jyrkkä pudotus kukkulan päältä. Älä poistu polulta!

Tiku ja Taku olivat käyneet keräämässä hevoskastanjoita (?) om nom.

Tsädääm, joo ei ollut onnistuneita kuvia :D

Lähellä tornia oli tämmöinen iso kuoppa maassa, jossa näkyi vain tuo oven kaari. Kyllä sitten lähemmällä tutkiskelulla huomasi, että siinä oli vielä muutama huonekin. Mistä vanhasta linnasta lie jäännöksiä. 

Ylhäällä oli myös kivistä tehty iso rinki, joka muistutti minulle jonkun tietokonepelin taisteluareenaa... Infokivessä luki jotain geologeista ja koska jokaisesta kivestä löytyi yksi nimi, mutteivat kivet näyttäneet hautakiviltä, niin veikkaisin kyseessä olevan geologien muistomerkki tjsp.

Pikkanen yllätys odotti, kun kuului vaan IHAA.

Kännykkäkamera"taide"yritys, plööh.

The Torni.

Ravintola ja alhaalla kylä.

Ei oikein kännykkäkameran kuvassa näy värit niin vahvoina kuin livenä.

Tornissa oli hauska tervehdyskirjoitus, joka kiersi kaikki seinämät. "Ole tervehditty, sinä kulkija!"

Kuvassa näkyy huonosti, mutta rinteessä on hevosia.

Jentower pilkottaa.

Fuchsturm

Kylällä

Jenan markkinatorilla, patsas kaupungin yliopiston perustajasta ja taustalla kaupunginmuseo.

Historiallista kaupungintaloa vastapäätä löytyy myös turisti-info (ainut vähän modernimman näköinen talo).

Jeps jeps, mitäpä sitä sen enempää tätä ympäristön ihmettelyä selittelemään. Museo oli kiva. Maisemat oli kivoja. Oli kiva viikonloppu ja nyt oon taas terve! Mitä nyt välillä nenä vuotaa. ;)

<3: br="" memmu="">

Ensimmäisen viikon viiraukset

Lepoa ja lämmintä teetä.

Joo, elikkäs tässä on nyt sitten otettu heti alkuun päiviä vapaaksi labrasta, kun tuo flunssa iski oikein kunnolla päälle. Olen käynyt vaan muutamissa tapaamisissa hoitamassa byrokratia asioita mm. rekisteröimässä osoitteeni ja tapaamassa tulevan asunnon vuokranantajan. Kävin mä yhtenä iltana kipeänä hampaat irvessä mutkan keskustassa Haus auf der Mauerilla ESN:n kokouksessa (luulin, että se ois niiden "toimiston vastaanottoaika"). Kyselin siellä tervetulo-pakkausta (millaisen sain Wienissä ollessani), mutta täällä heillä oli vain antaa flaijeri (joka on suomeksi lentolehtinen?) tapahtumistaan ja sitten se, mitä lähdinkin oikeastaan hakemaan eli prepaid-liittymä. Nyt minulla on saksalainen numero tuossa vanhassa nokialaisessa käytössä.

Vähän harmittaa, etten ole nyt ensimmäisenä viikkona päässyt labraan vielä oikeisiin hommiin käsiksi, mutta katsotaan sitä sitten ensi viikolla. Nyt on päivät menneet nukkuen ja ruutu.fi sekä yle areenan seurassa. Ei oikein keskittymiskyky ole riittänyt mihinkään järkevään. Mun toinen tämän kuun kämppäkavereista ei usko lääkkeisiin (tai oikeastaan lääketeollisuuteen, kuulemma haluavat vain ihmisten rahat *en ota tähän kantaa*), niin hän tarjosi minulle teelusikallisen Meerretichiä. Minulla ei ollut hajuakaan siitä, että mitä se on, mutta kuulema se auttaisi. Noh, nyt jäljestäpäin selvisi, että se oli piparjuurta. Ai että se oli voimakasta! Teki mieli sylkeä se kukkurallinen teelusikallinen pois suusta, mutta ajattelin olla kohtelias (sekä samalla olla antamatta sitä tyydytystä, että en pystyisi syömään moista kirpeyttä) ja nielin koko satsin. Huh huh, kun poltteli ja äkkiä vettä perään! Totesin vain herralle, että joo nyt ainakin aukesi nenä! ...ja etten enää luota häneen :D

Nyt, kun on ilmat alkaneet hieman viiletä öisin (käynyt lähellä nollaa), niin aamulla näkyi paljon usvaa. Tosi aavemaista. Kämppis selitti, että se johtuu siitä, kun Jena sijaitsee jokilaaksossa ja on vuorten/kukkuloiden ympäröimä, niin tuo usva on tuttu näky ja syksyisin saattaa kestää lounastaukoon asti, ennenkuin se laskee pois. Cool.


Ei kai tässä oikein mitään muuta kuulu... Parantelua ja öllötystä. Terkkuja lumiseen pohjoiseen!
-Memmu

PS: Kuvat tulevat aina loppuun, sillä otan ne älypuhelimella ja käytän Blogger-ohjelmaa, jotta saan ne ladatuksi. Ja sitten olen laiska niitä enää tietokoneella värkkäämään.

[Edit: retiisi on myöhemmin vaihdettu oikeaan _piparjuureen_, hieman väärinymmärryksiä täällä :D]

Ensimmäisinä päivinä vastaan tuli pienet gourmet banaanit. Hihi, söpöä!

Näköjään mukaan oli tarttunut yksi heijastinkin. Ei taida enää olla Kainuun energiaa olemassakaan.

Piparjuuri. Luonnon oma flunssa/kurkkulääke. My nemesis.

Usvaa...

Näkymä työpaikan takapihalta. Mäen päältä näkee hyvin.

Zoomaus toiseen mäkeen.

Reisijumppaa ja ohjattua toimintaa

Ensimmäiset päivät ja ensivaikutelmat

Marraskuun ajan asun Lobedan kaupunginosassa. Jaan asunnon yhden pariskunnan kanssa, ja se sijaitsee mäen päällä olevan kerrostalon viidennessä kerroksessa.  Eli on ihan hyvät maisemat. Ainut juttu vaan mikä huvittaa on se, että kauppareissut ovat melkoista reisijumppaa,  kun kauppa on ensin mäen juuressa ja kun meidän talossa ei ole hissiä. Hyötyliikuntaa!

Minusta on kyllä pidetty hyvää huolta jo ensimmäisen viikonlopun aikana - sain kyydin juna-asemalta asunnolle ja minulle esiteltiin sekä keskusta että tuleva laboratorio.  Julkisen liikenteen aikataulut sain printattuna ja tiedon erikois-sunnuntain kauppojen aukioloajoista.

Sunnuntai menikin tehokkaasti ensin levätessä,  kun minuun iski lentsu,  ja sitten tietokoneen kanssa säätäessä.  Läppäristä oli jo vaihdettu kovalevy, mutta silti se meni ihan jumiin heti kun sai Windowsin (Vista) päälle,  niin ratkaisuna päätin hankkia uudemman Windowsin ja samalla päästä eroon turhista ohjelmista.  Omat tiedostot minulla oli jo tallessa ulkoisella kovalevyllä. Kävin ostamassa Goethe Gallerien (paikallinen ostoskeskus keskustassa) Saturnista Windows 8.1. Muuten hyvä, mutta asennuskieleksi se tarjosi vain saksan, joten värkkäsin sen kanssa ainakin tunnin (se ei halunnut aluksi asentaa sitä suoraan, kun mulla ei ollut Windows 7 koneella vaan Vista, jolloin menetin kaikki tiedostot). No mutta nyt ainakin tietokone toimii. Harmi vaan, että olisi sunnuntaina pitänyt saada asioita hoidettua...

Kaikki ihmiset täällä ovat olleet todella mukavia ja on ollut turvallinen olo. Byrokratiastakin selviytyy helposti, kun apuna on peräti neljä sihteeriä ja minua ohjataan saksankielisten lomakkeiden täyttämisessä, sekä viedään oikeiden ihmisten luo. Olen myös tavannut ohjaajani ja saanut työpaikan avaimen ja kaikkea mahdollista! Oon kyllä 100-varma, että tuun viihtymään tuolla ja nämä kuukaudet kuluu nopeaa. Harmittaa vaan, kun tämmä flunssa ei nyt ota talttuakseen - päivällä jaksoin labrassa, mutta oon koko iltapäivän/illan maannut sängyssä torkkuen. Höh.

Huomenna taas lisää byrokratiaa ja parit seminaarit. Jos on tarpeeksi hyvä olo, niin ehkä jopa soluviljelyä!

Gute Nacht,
Memmu

Hain vähän nenäliinoja kaupasta

Päätepysäkki

Oikotie kämpille

Naapurin köynnös

Windowsin hakureissulla keskustassa. Tämä torni näkyy kauas ja on ihan keskustassa.

Noch mal: auf Wiedersehen Finnland!

Kun kuudes vuosi yliopistolla alkaa...

Tietää, että alkaisi pikkuhiljaa olla aika valmistua. Ennen sitä kuitenkin täytyy tehdä opinnäytetyö eli pro gradu. Tästä se ajatus sitten lähti,  että koska mun ala on kansainvälinen ja huippuluokan tutkimus löytyy Keski-Euroopasta, niin miksipä en koettaisi lähteä Saksaan tekemään tutkimusta?

Yksi asia johti toiseen ja kolmanteen ja nyt näin marraskuun alkaessa huomaankin olevani jo Saksassa! Super!  Vaan tuttuun Memmu-tyyliin ei kommelluksilta säästytty matkalla eikä varmaan tulla seuraavan 8 kk aikana säästymään. ;) [ts. Blogi saattaa herätä hiljaiselosta]

Matkustin aluksi lentämällä Suomesta Berliiniin, jossa yövyin ensimmäisen yön. Hostelli oli ihan hyvä ja huomasin edelleen ymmärtäväni saksaa sen verran, että ko. paikassa käytettiin sadevettä WC:n huuhtelemiseen. En uskaltanut juoda suoraan hanasta, jos se olisi samaa vettä (ainakin haisi hieman kylpylälle,  joten oisko ollut klooria seassa). Sen verran oli myös jäänyt mieleen aiemmista Saksan matkoista ja Itävallasta, että muistaa nyt aina ostaa pullovettä "naturelle" tai "ohne Kohlensäure" eli ilman hiilihappoja. Vältän noita sparkling waterseja. Kuplat ei ole mun juttu,  kun haluan normi vettä. Tietenkin välillä voi sitten kivennäisvettäkin juoda.

Hostelli tosiaan oli hyvä, mutta hieman jännitti,  kun olin maksanut omasta huoneesta ja minut pistettiin 5 sängyn huoneeseen. Loppujen lopuksi kukaan muu ei tullut huoneeseen, mutta minun hurjan myös mielikuvituksen ansiosta heräilin yöllä tarkistamaan tilanteen säännöllisesti ettei kukaan hiippaillut tavaroitteni luona. Ja siis minullahan on lähinnä vaatteita mukana... xD

Berliinissä oli lokakuun viimeisenä iltana +14 C, joka tuntui lämpimältä tällaiselle -1 C pukeutuneelle tyttärelle. Muutenkin täällä on ihan lämmin syksy menossa. Vissiin +7 C. Hieman kellertää lehdet puissa, vaikka muuten on vihreää,  mutta ne sentään vielä ovat kiinni siellä puissa ;)

Olen pari kertaa jutellut jo saksaksi ihmisille,  mutta vielä ujostuttaa sen verran, että aloitan keskustelun kysymällä 'Entschuldigung,  sprechen Sie Englisch?' Ja jos vastaus on 'a bit' niin puhun saksaa, kerta ymmärrys olisi luultavasti samaa tasoa kuin jos puhuisin englantia ihmiselle joka ymmärtää yhtä paljon kieltä kuin minä saksaa. Maassa maan tavalla jne. :)

Junamatka Jenaan sujui hyvin ja maisemat olivat hienoja. Välillä niittyjä ja välilllä vaaroja ja vuoria. Myös marraskuun kämppä on erittäin asiallinen ja nukuinkin ekana yönä sen 10 h... mulla on vähän flunssan oireita. Onneksi on kahvia mukana. Täällä Jenassa oli eilen +16 eli ihan huppari-kelit. 

Minun täytyy nyt ensin sopeutua ajatukseen, että asun hetken Saksassa ja sitten tottua olemaan labrassa,  ennenkuin ehdin sen syvempää reportaasia kirjoittamaan Jenasta ja Thüringenistä. Kuitenkin voin jo mainita, mitä ehdin huomaamaan lukiessani taustatietoa, niin sekä Saksassa kuin Itävallassakin on ihan hirveän monta UNESCO:n maailmanperintökohdetta.

Auf Wiederhören und liebe Grüße,  Memmu

P.S. Saa nähdä miten käy tuon minun läppärin kanssa,  kun se jo tuolla Tukholman lentokentällä alkoi oikuttelemaan... eikä vieläkään toimi.

Hostelli-Memmu

Tässä vessassa käytetään sadevettä.

Uudessa kämpässä odotti tällainen yllätys :3

Omat kahvit mukana

Maisemaa junasta.

Lämmintä +16 C

Keittiön ikkunan näkymä

Polttarit

"Kääks!"

 ...ei huolta kaverit,  ei minun. Vaan kesän kauneimman ja onnellisimman morsiamen. Ja ne pidettiin Kajaanissa!  Tosin vasta häiden jälkeen, kun ei ennen keritty.  Mutta jälkipolttarit uudelle rouvalle kaksi viikkoa häiden jälkeen on ihan ok, eikö?  Pääasia on juhlistaa morsiamen uuden elämänvaiheen alkua ja kokoontua yhteen hyvien ystävien kanssa. 

Nämä jälkipolttarit olivat pääasiassa mökkipolttarit.  Aluksi äänestettiin tyttöjen kesken, että lähdetäänkö aamupäivästä kuulasotaa (eli paintballia) vai lämpöjoogaa.  No osittain käytännön järjestelyistä ja muista asioista johtuen lämpöjoogaa kuntokeskus IsoHoossa voitti.

Aamu siis alkoi joogalla ulkona (ai hitto, että oon kanki!) ja jatkui brunssilla kahvila Murusessa, jossa meille oli varattu pitkä pöytä. Muutenkin myös Riihikahvilaa pitävä Juuso oli oikein mukava ja selosti aina tarinan kera mitä sen hetken leivässä oli. Brunssin jälkeen oltiin vielä kaupungissa sen aikaa, että lausuttiin runo Eino Leinon patsaalla (adjektiivitarinoiden tyyliin) ja sitten suunnattiin mökille Paltamoon,  jossa saatiin viettää aikaa yhdessä.  Kuitenkin sinne oli ajateltu muutama ohjelmanumero ja morsiussauna!  

Ohjelmaan kuului syömisen ja ystäväkaulahuivin kutomisen lisäksi "ajatustenlukua" ja kanatappelu,  jossa naiset laitettiin kyykkyyn pitelemään itseään nilkoista kiinni ja katsottiin kuka on kovin tipu. Palkinnoksi kanalle oli Kinder-muna ;) Aliakseltaan Kanerva piti myös hieman viihteellisemmän itsepuolustus ohjelmanumeron, jossa oli hieman asiaakin. Hyvässä hengessä ja hienoilla kuvilla saatiin ohjelma vedettyä ja sitten olikin jo morsiussaunan vuoro!

*Niille, jotka haluavat joskus polttareihinsa morsiussaunan, niin en suosittele lukemaan eteenpäin.*

Morsiussauna on eräänlainen siirtymäriitti, jossa nuoresta tytöstä tehdään rouva muiden rouvien joukkoon. Internetistä etsimällä ja esim. vuodatusnetistä löytyy paljon infoa morsiussaunan taustoista ja taioista, joten kerron tässä vain yleisesti, että mitä me tehtiin meidän saunassa!

• aluksi mentiin  saunaan mekkalaa pitäen, huudettiin "paha pois", jotta pahat henget pysyisivät pois sekä morsiussaunasta että parin avioliitosta
• sauna oli koristeltu kukkasin ja kynttilöin ja morsiamelle (ok, uudelle rouvalle) oli tehty kunniaistuin, joka sisälsi katajanoksan - tämä muistutti ettei elämä ole aina ruusuilla tanssimista, vaan välillä tulee ikäviä yllätyksiä vastaan
  ^edelliseen viitaten yksi naisista sanoi osuvasti, että "mutta niinkuin tuohon katajanoksaankin, niin yleensä elämässä niihin ikäviin pistoihinkin tottuu ajan kanssa"
• toinen näistä ikävistä yllätyksistä muistuttava hetki oli, kun uuden rouvan päälle nakattiin yhtäkkiä kylmää vettä --> täytyy sanoa, että on meillä lehmän hermoinen rouva :D ei mitään reaktiota
• saunassa on tapana veisata lauluja, mutta me ei mitään itkuvirsiä haluttu laulaa, joten vedettiin mm. Nälkämaanlaulu ja sitten riparilta tuttu Tuu mun vaimoksein
• perinteisesti morsiussaunassa vanhemmat rouvat jakavat hyviä avioliittoneuvoja nuoremmalle, mutta koska meidän saunassa suurinosa oli naimattomia tyttöjä, niin jokainen sai antaa (samalla kun vihtoi uutta rouvaa) jonkin yleispätevän elämänohjeen tai parisuhdevinkin
• morsiamen piti aina heittää löylyä olkansa yli sanoakseen heipat entiselle elämälleen
• yhdessä vaiheessa juostiin saunan ympäri kerta/ex-heila jättäen näille samalla hyvästit
• kun oltiin about 3 h saunottu ja uitu ja saunottu, niin tehtiin perinteisempiä taikoja; juhlakalun hiuksiin rikottiin kananmuna tuomaan hedelmällisyyttä, selkään hierottiin suolaa ettei vanha suola janottaisi ja jauhoja, joilla valkaistiin vanhat synnit - lopuksi vielä pestiin nykyajan hemmottelutuotteilla
• saunan aikana rouvan vaatteet oli käännetty nurin ja tämän huomattuaan sankari ei suuttunut, joten hänestä tulee leppoisa vaimo - suuttuminen olisi tarkoittanut äkäistä emäntää
• vielä lopuksi nakattiin vasta saunan katolle ja koska varsi sojotti kohti harjaa on esikoinen luultavasti poika ;)

Morsiussaunan jälkeen vuorossa oli vielä tv:stä (90-luvulta) tutun Tuttu Juttu Shown tyyliin tehty tietovisa, missä uuden rouvan tietämystä aviomiehestään mitattiin neljässä eri kategoriassa; koti&parisuhde, raha&työ,  mennyt&tuleva ja rakkaus&erotiikka. Jälleen oli palkinto, tällä kertaa aviomiehen nimen mukainen ;) Loppuilta oli rentoa yhdessä oloa ^^

Summa summarum - oli ihanat pippalot ja nykyinen rouva sai paljon muistoja! Tosin hän ei tiedä, että me vielä teetätetään tapahtumasta kuvia ja laitetaan muistokirjaan, jonne tulee mm. se runo, tietovisa ja elämänohjeita, kuvia unohtamatta!

Lässynlää haleja,  Memmu

Päivitystä

Huh hellettä!

Muistan vieläkin, kuinka viime vuonna Wienissä olin ihan "kuolemankielissä" kuumuuden kanssa, kun elohopea lähenteli välillä +36 astetta ja kaupungin kivirakennukset tekivät ilmasta tukalan... Noh, eipä kerinnyt Memmu tänä kesänä kaivatakkaan kuumuutta, kun heinäkuussa iskivät helteet pohjoiseenkin!

Tänä kesänä helteistä ei oikein ole täysin rinnoin keritty nauttimaan, kun oon ollut perusduunarina päivät. Silti kesä on mennyt hujauksessa ohi, kun kalenterissa on joka viikonlopulle ollut merkittynä joko työvuoroja tai sitten sukujuhlia (mitkä jonkin ihmeen kautta kuitenkaan eivät sattuneet päällekäin!). En kuitenkaan valita - onhan se kiva, että tekemistä riittää ja varsinkin ihanien ihmisten kanssa/seurassa. Onhan minulla myös tässä käynyt kylässä muutama Itävallan kaverikin, jos muistatte Liisan? Tänä viikonloppuna olisi vielä edessä yhdet polttarit ja sen jälkeen taitaakin olla kesän toinen viikonloppu, jolloin pystyn ihan itse oma-aloitteisesti päättämään menoistani. Ei sillä, olisinhan aiemminkin voinut kieltäytyä kutsuista, mutta nyt on vkl, jolloin ei tarvitse kieltäytyä mistään kivasta ja saa olla spontaanisti.

Minulla on vielä 2,5 viikkoa kesätöitä jäljellä, jonka jälkeen olisi yksi vapaa viikko ennen syyskuuta. Katsotaan miten tämä loppukesä sujuu ja etenee, mutta näiden ulkomaan vieraiden ansiosta olen saanut muutamankin idean blogikirjoitukseksi (katsotaan saanko aikaiseksi). En ole kuitenkaan täysin ollut blogitauolla, sillä tänään julkaisin jo aiemmin lupaamani (tai oikeastaan tarjoamani) tekstin tällaisessa uudessa blogissa, jossa oululaiset biokemistit popularisoivat tiedettä, kertovat opiskelijaelämästä ja muutenkin tutkimuksesta. Minun kontribuutioni kyseiselle blogille oli pieni kannustuspuhe vaihto-opiskeluun lähtemisestä. Tekstin voi lukea täältä!


Kesäterkuin,
Meme