Sivut

perjantai 7. marraskuuta 2014

Ensimmäisen viikon viiraukset

Lepoa ja lämmintä teetä.

Joo, elikkäs tässä on nyt sitten otettu heti alkuun päiviä vapaaksi labrasta, kun tuo flunssa iski oikein kunnolla päälle. Olen käynyt vaan muutamissa tapaamisissa hoitamassa byrokratia asioita mm. rekisteröimässä osoitteeni ja tapaamassa tulevan asunnon vuokranantajan. Kävin mä yhtenä iltana kipeänä hampaat irvessä mutkan keskustassa Haus auf der Mauerilla ESN:n kokouksessa (luulin, että se ois niiden "toimiston vastaanottoaika"). Kyselin siellä tervetulo-pakkausta (millaisen sain Wienissä ollessani), mutta täällä heillä oli vain antaa flaijeri (joka on suomeksi lentolehtinen?) tapahtumistaan ja sitten se, mitä lähdinkin oikeastaan hakemaan eli prepaid-liittymä. Nyt minulla on saksalainen numero tuossa vanhassa nokialaisessa käytössä.

Vähän harmittaa, etten ole nyt ensimmäisenä viikkona päässyt labraan vielä oikeisiin hommiin käsiksi, mutta katsotaan sitä sitten ensi viikolla. Nyt on päivät menneet nukkuen ja ruutu.fi sekä yle areenan seurassa. Ei oikein keskittymiskyky ole riittänyt mihinkään järkevään. Mun toinen tämän kuun kämppäkavereista ei usko lääkkeisiin (tai oikeastaan lääketeollisuuteen, kuulemma haluavat vain ihmisten rahat *en ota tähän kantaa*), niin hän tarjosi minulle teelusikallisen Meerretichiä. Minulla ei ollut hajuakaan siitä, että mitä se on, mutta kuulema se auttaisi. Noh, nyt jäljestäpäin selvisi, että se oli piparjuurta. Ai että se oli voimakasta! Teki mieli sylkeä se kukkurallinen teelusikallinen pois suusta, mutta ajattelin olla kohtelias (sekä samalla olla antamatta sitä tyydytystä, että en pystyisi syömään moista kirpeyttä) ja nielin koko satsin. Huh huh, kun poltteli ja äkkiä vettä perään! Totesin vain herralle, että joo nyt ainakin aukesi nenä! ...ja etten enää luota häneen :D

Nyt, kun on ilmat alkaneet hieman viiletä öisin (käynyt lähellä nollaa), niin aamulla näkyi paljon usvaa. Tosi aavemaista. Kämppis selitti, että se johtuu siitä, kun Jena sijaitsee jokilaaksossa ja on vuorten/kukkuloiden ympäröimä, niin tuo usva on tuttu näky ja syksyisin saattaa kestää lounastaukoon asti, ennenkuin se laskee pois. Cool.


Ei kai tässä oikein mitään muuta kuulu... Parantelua ja öllötystä. Terkkuja lumiseen pohjoiseen!
-Memmu

PS: Kuvat tulevat aina loppuun, sillä otan ne älypuhelimella ja käytän Blogger-ohjelmaa, jotta saan ne ladatuksi. Ja sitten olen laiska niitä enää tietokoneella värkkäämään.

[Edit: retiisi on myöhemmin vaihdettu oikeaan _piparjuureen_, hieman väärinymmärryksiä täällä :D]



Ensimmäisinä päivinä vastaan tuli pienet gourmet banaanit. Hihi, söpöä!
Näköjään mukaan oli tarttunut yksi heijastinkin. Ei taida enää olla Kainuun energiaa olemassakaan.
Piparjuuri. Luonnon oma flunssa/kurkkulääke. My nemesis.
Usvaa...
Näkymä työpaikan takapihalta. Mäen päältä näkee hyvin.
Zoomaus toiseen mäkeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti