Uusi kämppä

Oho!

Tajusinpa tässä, että ensi viikolla muutan ensimmäistä kertaa asumaan ihan omaan kämppään (vuokralle, mutta yksin)! Olen aina ennen asunut kimppakämpissä. Wau. Näin se Memmukin pikkuhiljaa aikuistuu. ;)

Kävin perjantaina töiden jälkeen katsomassa joulukuun asuntoa, sillä aiempi asukas halusi tietää mitä huonekaluja hän voisi jättää asuntoon ja mistä täytyy hankkiutua eroon. Yllätyin positiivisesti kuinka lähellä asunto on työpaikkaani (1,8 km) ja kulman takaa löytyy bussipysäkki, if needed.  Tosin, kun kaupunkiin on yhtä lyhyt matka (tarkistan Google mapsistä, oho olikin vain 1,5 km) niin taidan jättää julkisen liikenteen kuukausikortin ostamatta. Pitää katsoa hankinko pyörän, mutta tuo on kyllä niin lyhyt etäisyys kaikkialle, että jos on ratikalle tarvis, niin kolikoilla ostan lippuni.

Asunto on neljännessä kerroksessa (talossa ei ole hissiä, mutta olen nyt marraskuussa tottunut nousemaan viidenteen kerrokseen) ja pohjaratkaisu on erittäin outo! Tulen myöhemmin joko piirtämään tai ottamaan kuvia :D Mm. vessan takana on toimistohuone eli kulkeminen tapahtuu vain vessan kautta? Mainittakoon nyt muista omituisuuksistakin se, että minulla on kylpyamme, mutta katto on todella kalteva siinä kohden,  joten  seisaaltaan ei voi suihkutella. Asunto on tilava ja minun käyttöön jää kaikki perushuonekalut. Sohvakin löytyy, mutta se on kahdenistuttava, joten vieraita varten täytyy hankkia patja tai lainata. Ja ne huonosti käyttäytyvät vieraathan joutuvat "vessa-huoneeseen" ;)

Olen kyllä erittäin mielessäni asunnosta, vaikka siihen kuuluu kerran kuussa kellarin lakaisu ja kerran kuussa pihatien lakaisu, sekä (jos sataa lunta) kerran viikossa lumityöt. Mutta nämä lumityöt eivät minua pelota, kun täällä ei vissiin kovin pitkää ajanjaksoa talvesta ole lunta maassa. AINIIN! Kun sanoin heippoja tämän hetkiselle asukkaalle lähtiessäni asuntoa katselemasta, tuli vastaan kettu! Jenassa kuulema city-kettuja riittää! Mutta ne ovat harmittomia. Pitää vain muistaa sulkea hyvin roska-astia. Niin ja minulla on oma roskapömpeli,  joka pitää itse muistaa viedä tien laitaan tyhjennettäväksi.

Tuli kyllä perjantaina sellainen olo, että tuonne pystyisi kutsumaan ihmisiä viettämään iltaa, vaikka kalusteet ovatkin jostain ysikytluvun opiskelijakämpästä. Nyt vaan niitä kavereita! Ompa kyllä mukava ajatella asuvansa lähempänä kaikkea, eikä täällä raitiovaunun päätepysäkillä. Vaikka nämä marraskuun kämppikset ovatkin ihan täysin huippuja tyyppejä. :)

Hyvä ja innostunut fiilis,  tervetuloa ihmettelemään mun asuntoa!

Isolla sydämellä: Memmu
PS.  Niin! Ja mulla on pyykinpesukonekin!

Bongaa kettu! ;)