Juokseva päivällinen

Note to self: Voisin ladata kameran akun.

Torstaina meillä oli ESN:n järjestämä juokseva päivällinen eli running dinner. Ajatuksena oli, että jokainen osa päivällisestä - alkupala, pääruoka ja jälkiruoka - syödään eri paikoissa. Ihmiset osallistuivat kahden hengen tiimeissä tapahtumaan ja jokaiselle tiimille tuli yksi osa järjestettäväksi. Yhteensä aina yhdessä paikassa oli kolme tiimiä syömässä ja joka kerta kaksi tiimiä vaihtui paikan vaihtuessa eli tutustuttiin yhteensä 12 uuteen ihmiseen.

Minä osallistuin yhdessä Kertun kanssa, sillä (kuten varmaan on jo tullut aika monille selväksi) en hirveämmin suomalaisia täällä tunne/hengaa niiden kanssa. Me aluksi ajateltiin, että oi tulispa alkuruoka tai jälkkäri, koska ne on helpoimmat tehdä eikä ajoituksen kanssa tule ongelmia. Alkuruuan voi tehdä lämpimäksi ennenkuin vieraat saapuu ensimmäiseen keittiöön ja jälkiruuan voi jättää jääkaappiin. Noh, arpaonni ei ollut armollinen tällä kertaa ja me saatiin sitten itse pääruoka. Tätä pähkinää alettiin sitten ratkomaan yhdessä eestiläisen ystäväni kanssa ja tultiin yhteisymmärrykseen, että pottua siinä on oltava! Ajoitusongelma ratkesi sillä, että tehtiin perunavuoka ja jätettiin se paistamisen jälkeen lämpimään uuniin (joka ei siis ollut enään päällä). Oltiin myös sen verta innoissamme tästä, että 'nyt vähän näytetään omaa kulttuuria pirhana' niin me ostettiin myös vähän ruisleipää (tai semmoista mikä vastasi sitä parhaiten täällä...) ja tarjottiin maitoa. Me ei kehitetty mitään erikoista ohjelmaa, mutta tehtiin suomalaisvirolainen soittolista. ...ja tätä tehdessä huomattiin, että kappas kummaa, kun kansallislaulut kuulostaa melodioiltaan ihan samalle.

***
Illallisen kulku:
Alkuruuaksi tarjolla oli tanskalaista smörebrotia ja se oli tarjolla näiden tanskalaisten kämpillä. Siinä oli täysjyvätummanleivän päällä joko munasalaattia, pottua+retiisiä tai lohta. Nom. Oli hyvää. Tällä etapilla meidän ja tanskalaisten lisäksi oli myös kaksi suomalaista (ok, toinen oli virolais-suomalainen) ja oli ihan hauska, kun lähtiessä sitten kysyin, että no pussataanko me ne poskipusut niinkuin täällä on tapana. No mehän pussattiin, mutta porukan ainoa jätkä totesi, että "tosi suomalaisittain" ja ellen ihan väärin nähnyt niin oli hän aika punainenkin. Mikä on huono sinällänsä, koska sitten minäkin punastun... Elikkä vissiin on ihan normaalia pussailla näitä ulkomaalaisia, mutta suomalaisten suhteen se on "no-go". Haha. Omituista.

Pääruokana oli meidän perunavuoka, joten me juostiin äkkiä takaisin Kertun tykö ja laitettiin kaikki valmiiksi. Perunavuokaan tuli; perunoita, jauhelihaa, tomaattia, sipulia, voimaito-muna-seos, juustoa, oliiviöljyä pohjalle ja tietenkin suolaa ja pippuria. Yksinkertaista, mutta hyvää kuin mikä! Ai että. Oltiin erittäin tyytyväisiä Kertun kanssa. Meidän vieraina oli kaksi puolalaista ja latvialainen ja ranskalainen. Puolalaiset oli erittäin kohteliaita ja kiinnostuneita meidän kulttuureista, mutta latvia+ranska-yhdistelmä taisi ottaa koko tapahtuman ihan vaan syönnin kannalta... Anyways, oli mukavaa, mutta tässä vaiheessa oltiin jo hieman pelokkaita Kertun kanssa, että eikö me saada mitään kunnon kulttuurielämystä, kun on lähinnä näitä Pohjoisen/Keski-Euroopan maita?

Jälkiruoka oli henk. koht. lemppari! Sen tarjoili turkkilais-bulgarialainen tiimi ja tarjolla oli peräti kolmea eri jälkiruokaa. Mutta ei. Ei baklavaa. *Onneksi* Yksi näistä oli riisi-maito-juttu. Käytännössä vähän-niin-kuin riisipuuroa kylmänä, mutta riisit eivät olleet niin pehmeitä ja siinä oli enempi sokeria. Toinen oli suklaavanukas-keksi-kakku, joka oli tehty periaatteella kerros keksejä kerros vanukasta ja sitten jääkaapissa (vai olikohan se pakkasessa) hyydytetty. Sokeria siinäkin. Ja viimeinen jälkiruoka oli semmoinen pasta-sokeri-kakku. Tosi ohuita "spagetti" naruja, jotka oli liimattu yhteen sokerilla. Nimiä en ikävä kyllä muista :/ Mutta tottakai kaikki oli ylihyvää! Onneksi oli jo sen verta ruokaa mahassa, että jäi vain maistelemisen asteelle nämä kulinaristisuudet. Muuten ois tytöt saattaneet katsoa, että mistä nälkämaasta tämä emäntä tulee.

***
Illasta jäi ihan hyvä muisto. Ihan mukava tapahtuma ja koska täällä on edelleen kuuma, niin me hummailtiin koko päivä mekoissa :D Ainut, mikä jäi kaihertamaan, oli se, että olisi ollut mukava viettää koko päivällinen samojen ihmisten kanssa, että olisi voinut kunnolla tutustua. Nyt se jäi sellaiseen kivaan ja "sieluttomaan" small talkiin.

Nyt viikonloppuna on luvassa ultimate frisbiin pelaamista ja auringossa sulamista!
Tschüß, Memmu